Mä yritin, ihan oikeasti yritin. Keksiä otsikkoa. Kirjoitin yo-kirjoituksissa äidinkielestä ällän ja olen aina ollut hyvä ilmaisemaan itseäni kirjallisesti, mutta nyt minulla ei kerta kaikkiaan ole sanoja. Olen sekä oksentanut että pyyhkinyt kyyneliä poskiltani.

286p, EVL1, KP, sij. 1./8.

Ehkä herään aamulla ja huomaan että se olikin vain unta. Nyt pitää lentää kun vielä voi.

Paikalla makuu: 10. Neljän ryhmä, oltiin toisena vasemmalta. Kolmantena alas ja tokana ylös.
Paikalla istu: 9½. Oli haistellut kerran maata kohti.

(Nimenomaan näin päin. Väärin päin normijärkkään verrattuna.)

Yksilöliikkeet tehtiin putkeen ja täysin sekoitetussa järjestyksessä. Kirjoitin koepaikalla vähän oman vuoron jälkeen nämä lapulle ylös, mutta en silti ole varma, menikö kaikki ihan oikeaan järjestykseen.

Kaukot: s-i-s-m-i-m. 8. Oli tullut hieman eteenpäin. Matka oli niin pitkä, että itse en erottanut koiran liikeratoja ja etenemistä sieltä kaukaa ohjatessani, mutta eiköhän ne ne tutut s-m ja/tai s-i olleet syyllisiä.

Luoksetulo: 8. Lähti ihan saatanan lujaa ja tuli myös kaikki pätkät yhtä kovaa. Karjaisin stopin, vauhtiin nähden pysähtyi ihmeen hyvin. Sama maahan menossa. Sivulle tuli vinoon ja annoin toisen käskyn. Tuomari toivoi pikkasen skarpimpia pysähdyksiä ja tietty se loppu vei kanssa pisteitä.

Tunnistusnouto: 10. Kapulat rivissä, koira meni kerran päästä päähän ja takas tullessa otti oman. Väittäisin, että koira palautti ravilla, mutta Riikka Pulliainen ei varmasti antaisi EVL:ssä siitä kymppiä, niin kaipa se laukkasi. :D Mä en siis todellakaan muista...

Hyppynouto: 10. Sama tässä. Moittisin palautusta, tuli kyllä laukalla mutta hitaalla (?), ja nosto olisi saanut olla inasen reippaampi. Tai sitten vaan kuvittelen kaiken. Ei voi tietää. Hitto, kysyin kehästä tultuamme tutulta että teinkö mä hyppynoudon vai unohdettiinko se meiltä kokonaan. Olin ilmeisen paikalla mutta en läsnä :P

Seuruu: 8,5. Ihan saaaaaaaaatanan pitkä ja TYLSÄ kaavio. Zetaliikkeen zetan muotoinen, mutta jokainen sivu jonkun parikymmentä metriä. Ensin normikäynnissä päästä päähän, keskellä jotain paikallaan käännöksiä. Sitten päästä päähän juoksua ja päästä päähän hidasta käyntiä ja vielä pätkä normikäyntiä. Paikoin vähän kontakti katkeili ja muuta pientä. Perusasentoja muistaakseni kehuttiin. Ehkä.

Kesken seuruun kehän ulkopuolella juoksi joku tosi pieni. Kovaa. Sitä me molemmat säpsähdettiin. Jälkeen päin sanoivat, että jäniksen poikanen, aivan todella pikkuruinen. Onneksi koiralleni on sanottu, että kaikki pienet on orseja eikä niitä jahdata.

Ruutu: 10. Merkiltä oikeaan. Kaasu hirtti kiinni ja mudi paineli ruutuun niin lujaa, että toljotin sitä monttu auki hyvän tovin. Sitten kun palasin todellisuuteen, rääkäisin suorilta maahan. Ehkä himpan liian aikaisin, mutta en mä ehtinyt miettiä ja arvioida sitä vauhtia.. jäi ruudun etureunaan. Lopun seuruusta mielikuva, että olisi voinut olla vähän skarpimpaa, mutta ehkä olen taas väärässä.

Zeta: i-s-m. 7. Istu tuli ihan väärällä äänellä ja tiesin jo kääntymättä, että ei istunut. Aloitus tuli vähän liian pian ja oltiin hieman pihalla kumpikin, koiran seuruu oli kahdella ekalla pätkällä vähän hajamielistä. Seisominen jäi siitä syystä vähän vinoon.

Ohjattu nouto: 9. Mulle näytettiin kapulaa ja sanottiin, että valitse tästä kumman puolen haluat. En tajunnut mitään ja kysyin että mäkö saan valita. Joo joo. Otin vasemman, koska oikean kapulan lähellä sen takana olisi sihteerien pöytä ja hyppylaudat ja muuta sälää, vasen ihan tyhjä. No, eihän se tietysti niin mennyt, vaan kapulan laippoihin oli kirjoitettu "v" ja "o". Vasemmalla oli kuitenkin "v", joten vasen saatiin. Koira katsoi katsomoon kapuloita viedessä. Merkille pysähtyi hyvin mutta jäi kroppa kohtisuoraan oikealle, eikä edes kääntänyt päätä heti mua kohti, vaan toljotti katsomoon. Kun liikkuri sanoi "käsky", koira juuri suuntasi huomionsa minuun. Reilu käsimerkki ja ihme tapahtui, koira pyörähti oikeen nätisti etukautta ympäri ja vasemmalle kapulalle! En muista mistä meni piste. Loppuperusasentoon pomppasi? Jossain ainakin, kerran tai kahdestikin.

Kun Riikka sanoi että se oli siinä, kysyin että täh. Joko ne liikkeet loppui? Mulla ei ole koskaan ollut missään kokeessa niin täydellinen olo koirani kanssa. Me oltiin yhtä. Täydellinen vire, täydellinen hallinta, täydellinen fiilis. Se tuntui tanssilta. Transsilta.