Kuolemanväsynyt omistaja nousi pedistä vasta yhdentoista maissa. Siihen mennessä mudinpoikanen oli ehtinyt kantaa kaikki luunsa mun tyynylle. Niin, se sitten hylkäsi jalkopäässä nukkumisen ja nukkui koko viime yön mun tyynyllä pään vieressä. Ei niin kiva paikka, toivottavasti hipsii takaisin jalkoihin. Ajattelin että lähipäivinä siirryn lattialta omaan sänkyyni, jonne pentu ei siis ainakaan vielä pääse omin neuvoin kiipeämään. Vähän lisää aikaa miettiä haluanko sitä ylipäänsä kanssani petiin vai en.

Käytiin 14.15-14.45 taas tuossa parin korttelin päässä puistossa. Siinä on aika suojaisa alue, missä uskalsin laskea liinan käsistäni. Pentu seurasi hienosti, kävelin tarkoituksella aika siksakkia. Otettiin kymmenisen luoksetuloa. Nähtiin myös parin metrin päästä lähtevä jänis. Tai minä näin, pentu ei tajunnut mitään. Harmi sinänsä, olisin antanut rynnätä max liinan mitallisen, karjaissut EI, houkutellut sen luokseni ja palkannut mukana olleella jauhelihalla.

Jos en saa sille tällaisia luonnollisia riistanjahtaustilanteita joista pääsen antamaan kunnon kielteisen palautteen, aion lavastaa tilanteen. Joku vaalea muovipussi tms, ohut siima kiinni. Pussi tien laitaan, siima tien yli, kaveri ojaan. Lähestytään paikkaa koira liinassa, sovitussa kohdassa kaveri vetää "jäniksen" tien yli, jolloin koira todennäköisesti säntää perään. Kielto ja tukkapölly tilanteen mukaan, ja superpalkka sitten kun palaa. Pari toistoa eri tilanteissa ja mulla toivottavasti on hyvin luotettava vapaanapidettävä.

Ennen yksin jäämistä vielä kymmenen naksutoistoa. Jäi hyvin yksin, ei sanonut edes piiip.

No, sitte olin 15-18 koulussa. Piti mennä sen jälkeen kaupungille asioille, ja mietin pitkään tulisinko välissä kusettamaan koiran ja jättäisin sen taas n. tunniksi yksin, vai antaisinko olla putkeen sen nelisen tuntia yksinään. Lopulta kävin rappukäytävässä kuuntelemassa, ihan hiirenhiljaista, joten en mennyt kotiin vaan jatkoin sinne asioilleni. Palatessani koira oli ollut aika tarkalleen 4h yksin. Kuset paperilla, riemuisa pentu istui eteisessä vastassa. Olis kiva viritellä videokamera niin että näkisin tuleeko se ovelle istumaan aina kun alaovi käy, vai ainoastaan silloin kun minä olen tulossa. :D

Käytiin ehkä parikymmentä minuuttia koulun puistossa, siis tien yli vaan ja sinne rakennusten väliin puikkelehtimaan. Puhuin melkein koko ajan puhelimessa, ja oli jo niin pimeää etten uskaltanut päästää liinaa laahaamaan maassa, mutta eipä pentu koko aikana kiskaissut kuin ehkä kerran tai kaksi. Eli se pysyy sillä 4m säteellä aikasen hyvin. Nähtiin sielläkin jänis, tai minä näin... näköjään niitä vilisee, että eiköhän me saada oikea riistatilanne eikä tartte lavastaa. Täytyy vaan olla tarkkana ja miettiä vaikka vähän etukäteen miten reagoida, jotta saan varmasti annettua sille kerralla riittävän kovan palautteen. Muistais myös ottaa jokaiselle pikakusetuksellekin jauhelihaa mukaan, jotta saan annettua kunnon palkankin.

Ajattelin aloittaa istumisen opettamisen. Pentu oli omituisen vaisu, ja kymmenestä toistosta pari vikaa olis voinu jättää vaikka kokonaan väliin. Sitten se kuitenkin leikki aika pitkään, ja lopulta meno alkoi olla ihan hepulitilassa. Ajattelin käyttää sen kusella ulkona, koska sillä varmasti alkoi olla hätä.

No, pentu kusee oman pihan portilla. Olisinpa älynnyt kääntyä takaisin. Kuulen että naapuri haravoi, ja ajattelin että kuunnellaan hetki sitä ääntä, pentu kun vähän jännitti. Naapuri alkaa juttelemaan sieltä 5m päästä että mikäs eläin mulla siellä onkaan. 10m päässä meistä seisoo naapurin naapuri lapinkoiransa kanssa, ihmiset siis juttelivat keskenänsä. Lapinkoira alkaa ulista pennun nähdessään, pentu pelästyy ja säntäilee ympäriinsä, otan sen syliin. Naapurin haravaäijä lähestyy ja haluaa tulla silittämään pentua. Pentu on siis tässä vaiheessa ihan suht rauhassa, mutta alkaa murisemaan lähestyvälle kädelle! Naapuri sitten antaa pennun vaan haistella kättään, ei yritä koskea muuten. Mä en sano mitään, yllätyin niin etten tajunnut tehdä mitään. En kyllä edes tiedä mitä olisi ollut fiksuinta tehdä. Kieltää naapuria lähestymästä? Pyytää että vähät välittää murinasta? Epävarmahan se on, se on päivänselvää, mutta onko parempi opettaa että murisemalla saa vältettyä kosketuksen vai että murinasta huolimatta kosketaan (jolloin siitä pahimmillaan tulee isona salakavala, kun varoituksia ei ole otettu todesta, se puree suoraan). Parastahan tietysti olisi kun tollasia tilanteita ei tulisi ollenkaan, mutta kun niin ehtii käydä, mitä hittoa kannattaa tehdä??

Lähdettiin sitten talon toiselle puolelle, ajattelin että sillä on vielä hätä. Lasken se alas ja näen että kauempaa meitä kohti tulee ihminen ja koira. Kerrankin tajuan tehdä jotain viisasta, eli otan pennun takaisin kantoon ja palaamme sisälle. Mennään sitten p*skalle vähän myöhemmin, eiköhän tossa ollu yhdelle pikakusetukselle jo aivan liikaa sattumuksia. Harmittaa helvetisti.