Miten niin koiran kanssa on aina rämmittävä kaatosateessa lenkillä? Hoida "lenkitys" kätevästi lämpimässä sisällä, kas näin:

13.45 pentu ulos. Tultiin pihan kautta takaisin, pentu jäi haistelemaan naapurin auton viereen jotakin. Kävelin vähän kauemmas ja ehkä n. viiden sekunnin kuluttua kysyin "Luksi?". Meni ehkä sekunti tai pari, huusin "mihin sä jäit" ja samassa se tulikin sieltä. Annoin namia palkaksi, vaikka oikeastaan mua ärsytti oma moka. Olis pitänyt kutsua sitä kunnolla ("Luksiiii, tule"), ja jos/kun se ei olisi heti reagoinut, mennä antamaan vähän palautetta kuulon hukkaamisesta. Olis ollu niiin loistava tilanne!

Sisällä kokeilin maahanmenoa. Kymmenen murua jauhelihaa ja naksu käteen. Pentu tarjoaa taas kaiken muun aiemmin oppimansa. Yritän lopulta houkutella sitä maahan perinteisellä "kun se istuu, vedä namikättä lattiaa pitkin pennusta poispäin, niin se putoaa makuulleen". No ei putoa. Se kurottelee aikansa, saattaa nousta seisomaan ja lähteä namin perään, tai sitten jää istumaan paikoilleen. Naksautin pari kertaa siitä kun se oli kovasti etukumarassa, mutta etujalat edelleen täysin pystyssä. Sain sen kerran kokonaan maahan, josta heti naksu, superkehut ja nami. Sitten taas istuen jumittamista, pari naksautusta maahan kurottelusta, ja tais se vielä toisen kerran mennä kunnolla maahan. Annoin sille heti sen namin mikä mulla oli kädessä, ja ajattelin että otan koko kipon ja nostan sen sille etujalkojen väliin maahan ja lopetetaan siihen, mutta pentu ehti nousta ylös. :( Loput namit meni vaan kurottelusta, en saanut sitä enää makuulleen. Yritin silittää sitä selästä jos se painuisi sillä alaspäin, mutta se luuli että nami on siinä kädessä ja lähti pyydystämään sitä.

Positiivista on kuitenkin se, että pentu jaksoi yrittää! Ei lähtenyt enää omille teilleen, vaikka tuli aika pitkiä taukoja palkitsemisessa. :)

14.00 ruoka kongeihin. Mun fiilis oli parantunut aamuisesta sen verran, että päätin saada jotain aikaiseksi ja aloin siivoamaan rottahäkkiä. Pentu oli nätisti mukana, pois-käsky toimi hyvin, ja se oli kaikin puolin tosi mallikelpoisesti. :) Rotilla oli yksi iso keppi häkissä, otin sen ulos, pennun teki kovasti mieli nuuhkia sitä mutta kielsin ottamasta. Kuurasin häkin oikeen kunnolla ja kun pentu oli pitkään ollut poissa kärkkymästä keppiä, annoin sen sille. Sitä olikin kiva murustella keittiön pöydän alle... kun häkki oli putipuhdas, päätin että nyt pesen ne elukatkin. Rottien hännät kuuluu silloin tällöin pestä, koska noilla ukkeleilla varsinkin erittyy sellasta möhnää niihin. En edes muista koska ne on viimeeksi pesty, kesällä mökillä? Joten nyt tuumasta toimeen. Ensin niiltä leikataan kynnet, koska ne ei juuri pesusta välitä ja näytän muuten siltä että viiltelen käsiäni. Bussi-rotta kiljuu aina kuin syötävä, se vihaa kaikkea kiinni pitämistä. Pentu tuli ihmettelemään huutavaa rottaa, mä sanoin Bussille että vähänkö oot nolo, mutta se vaan laittoi silmät kiinni ja jatkoi kiljumista. :D Se on kyllä tosi kiltisti, mutta ilmaisee vaan äänellä mitä mieltä on hoitotoimenpiteistä. Rotat saa Nutri Plus -geeliä palkaksi pesusta, ja annoin pennunkin maistaa sitä. Oli namia!

Samalla tarmolla päätin, että nyt sitten myös imuroidaan ja luututaan. Pentu vähän arasteli aluksi imurin ääntä, joten jätin imurin huutamaan, istuin sen viereen ja annoin pennun kiivetä mun syliin. Syötin sille pari nappulaa ja rapsuttelin, ja sitten pentu takas lattialle ja hommiin. Vähän se yritti leikkiä imurin kanssa, mutta en oikein reagoinut mitenkään eikä se suuhun asti mitään osaa ollut ottamassakaan. Imuri on siis rikki eli se imee ihan helkkarin huonosti, mutta sain nyt pahimmat roskat imuroitua kuitenkin kun konttasin pitkin lattiaa ja syötin kädellä roskia imurin letkulle. :P

Tässä vaiheessa oli aikaa kulunut ehkä 1,5h ja pentu alkoi olla aika väsynyt. Pieni paimenkoirahan ei voi nukkua jos mamma pyörii pitkin asuntoa. Pieni paimen haluaa olla siellä missä tapahtuu. Kun esimerkiksi laskin vettä siivousämpäriin ja seisoin hetken paikoillani, pentu tuli heti jalkoihin ja kävi makaamaan niiden päälle. "Älä liiku enää". Luuttua se yritti aluksi vähän härkkiä, mutta tokaisin vaan että älä viitti, ja sitten se seurasi sitä muttei yrittänyt enää purra. Keittiön ja eteisen luuttuamisen jälkeen siirryin olkkariin, ja siellä pentu alkoi räkyttää luutulle aivan hirveetä komennushaukkua. Humautin sitä lopulta luutulla naamalle, mistä pieni koira järkyttyi niin että säntäsi mun jalkoihin. "Äiti apua, toi luuttu puri mua!" Nauroin ääneen. Okei, hienoa että se ei tajunnut että se olin minä, tai jos tajusikin, niin väisti silti mun luo eikä poispäin. Nauratti niin että laskin luutun käsistäni, pyysin pennun syliin ja lässytin sille että oletpa hassu eläin. Loppuajan se oli oikein nätisti.

Vein pari kertaa roskia, ei mitään ongelmia. Kun siivous oli valmis vähän ennen neljää, aloin tehdä itselleni ruokaa. Pentu makoili jaloissa ja välillä keittiön pöydän alla. Kun kasasin annokseni lautaselleni, otin juotavaa ja lähdin kantamaan ateriaani tähän läppärille missä aina yksin ollessani syön, pentu viipotti edeltä pöydän alle ja lysähti saman tien jalkoihin kun vaan jalat saapuivat tarjolle. Tuolla kuorsaa edelleen.

Näin korvaat siis pitkän lenkin mukavasti sisätiloissa! Tuskin tarvii enää tänään tehdä mitään. :D Harmi vaan että isompana siivouskaan ei ole enää niin jännää eikä sen seuraaminen käy aktiviteetista. Nyt pienenä se on siitä helppo, että mikä tahansa juttu on uutta ja väsyttää pennun.