Hemmetin otsikot, en minä niihin ikinä mitään keksi. Tää blogi on jo aika kaaos, noita kategorioita olis pitäny alun perin tehdä todella paljon enemmän ja muistaa myös pysyä niissä. Ei romaanin mittaisia monen asian selityksiä yhteen kirjoitukseen, vaan paloina niin että jokainen teksti on sille kuuluvassa kategoriassa. Jo nyt alkaa olla mahdotonta etsiä menneitä juttuja, muistan suunnilleen mistä olen kirjoittanut mutta tuolla on vissiin yli 100 kirjoitusta kategoriassa "Yleinen", niin siitä vaan selaamaan ja etsimäään... not. :P

Tein eilisestä "missä mennään" -päivityksestä innostuneena aikataulun ke-su. Lauantai on kokonaan vapaa, olemme silloin Pieksämäellä rottanäyttelyssä, treffaamme toivottavasti mudinpoikasen lajitoverin ja takas tullessa kenties käymme Juvalla sukuloimassa. Eiköhän siinä ole ohjelmaa kylliksi. Muuten tässä tulee 10+10 toistoa aamulla, päivällä ja illalla, jonain päivänä noi kolme treenikertaa, jonain vaan kaksi. Ke-su välillä siis yhteensä 40x kosketuskeppiä, olkapäille kipuamista 50x ja pesuvatiin menemistä 100x. Teen aina 10 toistoa, tauko, 10 toistoa ja sitten tuntikausien tauko. Eli just aamu, päivä, ilta.

Aamulla oltiin pikakusella tossa samassa puistossa, missä aina aamulla käydään. Paskapaikka riippuu siitä kierretäänkö vakiokierros myötä- vai vastapäivään, mutta 99% se tekee aina johonkin niistä muutamasta paikasta. Hyvin on ehdollistunut siihen, ei tartte odotella paskoja aamun kiireessä vaan se vääntää ne kyllä kiltisti. :) Meitä vastaan tuli toinen koira, välimatkaa 3-4m. En ole satavarma oliko se se naapurin lapinkoira millä toi murisi ihan pentuja ja pelästyi kerran pahasti kun se haukkui tolle, en ehtinyt katsomaan kun keskityin omaani, mutta hyvin lapparin näköinen ainakin. Tumma, tuuhea turkki ja saman kokoinen. Luksi vähän murisi ja pari kertaa haukahti. Eka sanoin sille vähättelevällä äänellä "höpsistä ny", hiljeni hetkeksi, mutta jatkoi vielä uudestaan, josta tiuskaisin "nyt turpa kiinni". Miksi en muista sanoa "hiljaa"? :P Hiljeni kyllä tollakin, josta tungin vastalahjana namia naamaan. Kuivuneita froliceja taskun pohjalta, ou jee, ei sitten tietenkään ollu mitään parempaa mukana. Kun ne oli menny jo ohi, Luksi vielä koetti jäädä kyttäämään niiden perään, mutta hoputin sen mukaani ja ihan hyvin se sitten jatkoi matkaa.

Sisällä 10x kosketuskeppi (käänsin keppiä aina vuorotellen vähän eri asentoihin ja välillä koko kepin mitan päähän itsestäni), hyviä, 10x laatikko. Se on jo aika hyvin tajunnut, että treenihetkinä kun lasken jonkun esineen lattialle, se on The Pointti. Oli se sitten noutokapula, kosketusalusta tai kosketuskeppi (jota tosin pidän kädessä, mutta laskeutuuhan sekin pöydältä koiran tasolle!), ja nyt siis tää pesuvati. Tai oikeastaan rottien vessalaatikko... heh. Olin valmiina naksauttamaan pelkästä laatikon katsomisesta, mutta sehän tarjosi suoraan sitä kohti kävelemistä ja kuonon laskemista laatikon reunalle, niin että ei ihan koske, mutta se vähän niin kuin katsoo sinne pohjalle pää reunan kohdalla. Hyvä alku siis. En tiedä haluanko sen sinne laatikkoon seisomaan, istumaan vai makaamaan ihan tiukalle rullalle. Toi loota on niin pieni että en ole edes varma mahtuuko se sinne, kun etujalat on sisällä niin tuleeko takajalat väkisin ulos. No, kunhan saan sen ensin astumaan etupäällänsä sinne, niin katsellaan sitten tarkemmin. :D

Sai pakastetun kongin, jäi sen kanssa kun lähdin kouluun. 10-15 yksin. En riisunut vaatteita vaan lähdettiin saman tien ulos, lähtö onnistui taas hyvin, pientä vikinää ehti tulla kun en syöttänyt sille niin tiheästi nameja. Olis ehkä pitänyt. Odotin kuitenkin liikkumatta ja hyvin nopeasti se lopetti, josta heti namia nassuun. Olin ajatellut, että kävellään ihan kunnon lenkki, puolisen tuntia, mutta oltiin menty huimat 5 minuuttia kun se alkoi taas hidastella ja taisi jopa pysähtyä. Häntä alhaalla ja jotenkin surkean oloisena. Kun käännyin takaisin päin, se innostui jopa juoksemaan. Kierrettiin sitten vaan umpihangen kautta, oli mua polvia myöten, ja se hyppeli hetken siellä kinoksissa. Otettiin luoksetulo, en ollut ihan tyytyväinen. Se laukkasi poispäin aika kaukana (10m?) kun huusin, ja musta se meni ehkä metrin vielä eteenpäin. Ei siis kääntynyt ihan ilmassa saman tien palaamaan niin kuin on pääsääntöisesti tähän saakka tehnyt. Tuli kuitenkin laukkaa, joten ehkä sillä vaan oli joku aivojumi... jos toi alkaa tulla tavaksi, niin sitten pitää miettiä miten saan sen taas reagoimaan ihan välittömästi ilman mitään sekunnin-kahden viivettä.

En tiedä mikä sillä nyt on, miksi se alkaa jumittaa ja haluaa takaisin. Kokeilee vaan onko pakko kävellä? Nääh, vaikea kuvitella, se kuitenkin lähtee aina tosi mielellään ulos ja on aina ollut hyvin iloinen siellä. Kokeilee kuka määrää suunnan? En mä tiedä. En keksi mitään mistä se vois olla kauhean uupunut, en jaksa uskoa että se on kipeä kun meno sisällä on ihan yhtä villiä kuin ennenkin. Jos se ei halua kävellä niin ei sitten, tullaan takaisin. Tekihän se jossain vaiheessa ihan pentunakin sitä, että ei halunnu edes korttelikierrokselle vaan osoitti että mennään heti takas himaan. Ehkä tää on vaan joku vaihe. Katsellaan nyt pari päivää ja jos homma jatkuu, niin mietitään sitten uutta toimintasuunnitelmaa.

Sisällä 10x laatikko, meni hyvin, tykitti ihan putkeen. 2 kynnen leikkaamista (hyppää itse syliin kun taputan reisiä, nyt pääsee jo paremmin kuin ennen, ja se tykkää tästä ihan hulluna!), hampaat, sormella lattian osoitus ja "alas". En tiedä onko tyhmää käyttää alas-käskyä sekä hyppimisen kieltämiseen että huonekaluilta alas hyppäämiseen. Jos on tilanne että ollaan sohvalla ja se hyppii mua päin, ja sanon alas, mitä se sitten tarkoittaa? Toisaalta jos tossa huonekalulta alas-käskyssä on aina käsimerkki mukana, niin ehkä ne on riittävän erilaiset. Tai sit pitää vaan näyttää kädellä, napsauttaa sormia (mitä käytän muuten "mene tonne" -käskynä) ja olla sanomatta mitään. Kaikki hokee sitä alas-sanaa kuitenkin, jos en minä, niin muut ainakin. :P Joka tapauksessa se hypähti mun sylistä veks. Katsoin että silmät vuotaa vähän, joten otin silmävedet ja pumpulilaput valmiiksi, hyppäytin sen uudestaan syliini, pyyhin silmät (vihje "silmät", kummastakin sai oman namin, se ei oikein tykkää tästä mutta antaa kyllä nätisti tehdä. tarkoitus olikin harjoitella kerran viikossa tms ihan muuten vaan, samoin korvia, helpompi totuttaa tai jopa saada se tykkäämään silloin kun ne ei vielä ole tulehtuneet ja kipeät ja on pakko hoitaa!) ja hyppäytin taas alas. Ei menny ekalla, joten tuuppasin vähän ja toistin käsimerkin + sanallisen vihjeen. Tätä ei kyllä varmaan oo syytä kauheesti harrastaa, yritä edelleen muistaa että se ei ole edes 4kk vielä, kasvava kersa herkkine luineen ja nivelineen!

Portaathan se kulkee joka kerta itse, kumpaankin suuntaan. On kulkenu jo useamman viikon vissiin. Toivottavasti siitä ei ole haittaa.

Sitten uudestaan 10x laatikko. Otin videota, ja eikö just käyny niin että se vähän aiemmin tehty sarja oli tosi hieno, ja tää ihme sotkua... parin toiston jälkeen se jumahti istumaan ja katseli mua monta sekuntia ennen kuin tajusi kääntyä sinne laatikon puoleen. Osa toistoista oli sellasia, että se hätinä vilkaisi sinne ja tuli jo hakemaan namia (laatikko n. 50cm päässä minusta), ja minä hidas naksautin siinä vaiheessa kun se oli jo kääntyny mua kohti! Kerran se kuopaisi sitä tassullaan niin että laatikko pongahti pystyyn, mutta ei se haittaa, seuraava vaihe onkin saada se nostamaan jalkaa siihen reunalle/reunan yli. Ja arvatkaa mitä: sitten mä tunari onnistuin vielä poistamaan koko videon kamerasta!! Olin katsomassa sitä kamerasta ja tein jotain muuta samalla, painelin vaan kameran nappuloita. Painike 1 + 1 = katso video, painike 2 + 1 = poista video. Ja minähän ajatuksissani poistin sen. Saakeli! No, onneksi se oli niin huono treeni, mutta olishan se voinu silti olla hyvänä esimerkkinä siitä kuinka ohjaaja on liian hidas, palkkaa aivan liian myöhään, ja koiralle tulee joku ihme ajatuskatko kesken kaiken...

Olen ajatellut siis opettaa sen menemään sinne laatikkoon ilman kosketuskeppiä/-alustaa. Niilläkin voisi kokeilla, mutta yritän ensin näin. :) Itse asiassa oliskin ihan jännää koettaa joku kerta sen alustan kanssa, mitä se tekisi jos alusta olis siellä lootassa. Mahtaako olla vielä niin vahva koko alusta, että se tajuaisi hypätä laatikon reunan yli sille.

16-viikkoismitat: 8,1kg (eläinlääkärin vaa'alla maanantaina 8,0kg, tänään ekalla punnituksella mun oma paino heitti taas niin että sain koiran painoksi ensin 7,6kg ja sitten uudestaan ton 8,1kg... eli ei nää nyt sit ole kovin tarkkoja, olis kannattanu alun perinkin ottaa vaan kiloina. Mun vaaka on ihan paska, kun oma paino kerran heittää melkeen puoli kiloa viiden sekunnin välein punnittuna...) ja 41,5cm. Toi säkäkorkeuskaan ei todellakaan ole sitten luotettava. Mittasin sen eka kosketuskepin varrella, irroitin sen pallon siitä eikä se siten tajunnu että se on sama vehje. Sain jotain 39cm. Sitten mittasin seinää vasten, siinä missä aina mittaan sen. Sain sentin alle sen mitä se oli viime viikolla (olen piirtänyt seinään pienet merkit). Juuei, ei se nyt ainakaan oo kutistunu. Sitten yritin vielä kerran, ja sain tän 41,5cm... eli nää nyt on ihan mitä on, saattaa heittää senttikaupalla. :D Pitäis olla sellanen virallinen L:n muotoinen mittakeppi, missä poikkihaara tulee suoraan sinne selkään, eikä tarvii lintata koiraa seinää vasten, asettaa viivotinta selän päälle toinen pää seinään kiinni ja merkata seinään viivottimen osumiskohta. Sitten haetaan mitta ja mitataan korkeus lattiasta. Toisella kädellä pidän koiraa ja toisella viivotinta. Koira ei pysy, se kiemurtelee ja leikkii ja kyyristelee ja yritän saada sen seisomaan ryhdikkäänä. Huoh...