Aamulla 5x maahan, otin vihjesanan ekaa kertaa käyttöön. Valitsin lopulta sanan "MMaaa". Paino kovasti noilla ämmillä. Tiedän itse hokevani "maahan" esimerkiksi kun haluan sen sohvalta alas, ja lisäksi se sana on vähän turhan pitkä ja hidas lausua.

Kolme kynnen leikkuuta, etujalan kannuskynnestä vinkaisi, verta ei tullut. Annoin sille vähän tavallista isomman namin lopuista kahdesta. En usko että tästä tulee ongelmaa, mutta pitää nyt ehkä pari päivää taas leikata aamulla ja illalla, jotta saadaan paljon hyviä kokemuksia kumoamaan tuo mun kämmi.

Pari tuntia siivoamista, sain vihdoin imurin ja pölyt sai kyytiä! Siivosin myös rottahäkin ja näytin rottia kädestä pennulle. Mun sylissä vipeltävä Orsi oli aika paha houkutus, ja pentu kerran tuuppasi sitä kuonollaan ja yritti näykätä ilmaa sen vierestä. Selvästi tietää jo että niihin ei kosketa, mutta mieli tekis kuitenkin. Toruin sitä tuimasti, ei ollut käsiä vapaana, olisin melkein voinut tukistaakin. Otti se torutkin vakavasti ja oli ihan "anteeksi että siinä kävi niin", ja haisteli nätisti loppuajan. :) Ajattelin että valmiiksi hikisenä olis hyvä käydä (metsä)lenkillä, niin ei tartte rampata suihkussa jatkuvasti, mutta pentu päätti että kahden tunnin intensiivinen siivoamisen seuraaminen oli tarpeeksi ja on aika ottaa nokoset. Annoin sen siis nukkua vajaa pari tuntia, ja sitten huristelimme autolla uusiin maisemiin. Kitisi taas osan matkaa, mutta muuten ihan ok. Jos toi kitinä ei esimerkiksi viikossa lakkaa, täytyy pyytää joku muu ajamaan ja mennä itse silleen että saan ruikuttua sen vesisuihkulla hiljaiseksi. Nyt en viitsi komentaakaan kun se pääse edes pamauttamaan häkkiä vaatimuksen tehostamiseksi.

Pentu kirmaili taas hyvin tiiviisti mun jaloissa, jotenkin se ei kauheasti malta edes jäädä haistelemaan tai tutkia mitään, kunhan astelee mun perässä. Kävelen rivakasti koko ajan. Mulle on aina toitotettu että älä ikinä jää odottamaan koiraa, mutta tuntuu jotenkin tyhmältä kun se ei nyt yhtään pysty tutkimaan ympäristöä. Ehkä voisin kävellä välillä vähän hitaammin, tai jotain?

Panin sen puuhun hetkeksi kiinni (oli siis koko lenkin täysin irti, ilman liinaa) ja talloin ehkä 30x30cm ruudun. Märkää maata kallion päällä. Tiputtelin froliceja ja toin pennun ruudulle. Se poimi muutaman ekan namin, kääntyi mun puoleen ja olis tullu syliin, jolloin näytin sormella takas ruutuun. Poimi taas yhden ja laiskasti mussutti sen. Sillä ei selvästi ole nälkä! :P Kädestä ne namit kyllä maistuu, maasta ei paljoo kiinnosta poimia. Jätettiin siis loput sinne ja jatkettiin matkaa. Leikitin sitä vähän köysilelulla, ja kun se voitti sen, se jäi vähän hämmentyneenä seisomaan n. metrin päähän musta. Metsä itsessään taitaa olla vielä niin jännä paikka, että pitää siirtää makkararuutuja ja leikkimisiäkin tuonnemmaksi. Ens kerralla muista myös varmistaa, että sillä on jumalaton nälkä ennen kuin viedään ruutuun.

Oltiin vajaa puoli tuntia. Kerran se juoksi taas vähän turhan kauas edelle, ja hyppäsin puskaan piiloon. Pentu palasi takaisin, vähän musta ohi, katsoi parikin kertaa suoraan muhun mutta ei tajunnu ollenkaan :D. Mulla on vihreä takki, ja kai mä sitten näytän katajalta jonka vieressä piileskelin. Kiitos vaan. :D Tepasteli taas hetken edestakaisin, istui ja katseli ympärilleen. Alkoi olla aika levoton, joten hihkaisin jotain. Meinasi juosta täysiä ohi, ja sanoin taas että mihinkä sä ryntäilet. Sitten se hoksasi mut ja oli taas niiiiin helpottunut!

Itsenäinen pentu joka viis veisaa kenestäkään. Joopa. Mamman pieni perskärpänen se on. Mä olen ihan varma, että jonkun on täytynyt vaihtaa niiden pentupannat kasvattajan luona ja mulle on tullu väärä pentu. Tää ei vastaa MITENKÄÄN niitä pelotteluja mitä sain sen itsenäisyydestä ja evvvk-asenteesta. :D

Pidin sitä autolle asti vapaana, siinä tiellä ei juuri liikennettä ollut. Heitin häkkiin lihanmurusen ja pentu kyytiin. Palkkaan sen nyt aluksi aina häkkiin menemisestä, jotta siitä tulis kiva paikka.

Sitten ajettiin isoille kaupoille. Kävin eka n. vartin ajan ostoksilla, vein kassin autoon ja otin pennun ulos. Oltiin hetki siinä sisäänkäynnin edessä, ihmisiä meni edestakas, aika monella oli lastenrattaat, ja ostoskärryt rämisi, yksi lapsi parkui suoraa huutoa ja vaikka mitä. Olin kyykyssä ja pentu meni mun jalkojen väliin. Annoin sen olla siellä. Vähän ajan kuluttua lähdettiin kävelemään, ihan reippaasti se liikkui häntä pystyssä. Kierrettiin vähän parkkialueella ja mentiin kauemmas nurtsille pyörätien viereen. Pyöristä se ei välitä mitään, se ei taida tajuta edes että ihminen se niissäkin on mukana. :D Ohikulkijoita se siis kyllä yleensä ainakin vilkaisee, mutta pyörät saa soljua aivan rauhassa ohitse. Kävelytin sen alikulkutunneliin. Sieltä tuli just kahdet rattaat ja niitä se vähän hämmästeli, mutta kun ne oli menny, pyysin vaan että mennääs sit, ja pentu tuli aivan reippaasti. Vähän se ihmetteli kun tunnelissa kaikuu, mutta ihan ok. :)

Sit vielä joutui hetken odottamaan autossa, kun kävin Mäkkäristä jäätelön. Ajettiin kotiin ja vieraat olikin jo pihassa odottamassa. Pentu katsoi aluksi taas että inhottavaa, jotain tyyppejä meidän pihassa, mutta sanoin sille että kyllä sä noi jo tunnet ja sitten se menikin moikkaamaan. Vähän sellasta "mieli tekee kovasti mutta ei ihan uskalla kuitenkaan" -menoa. Se meni ihan maata viistäen ja kaarsi ympäri, ei lähestynyt suoraan kyykyssä odottavaa mutsia. Mummoa se ei ole ennen nähnyt, mutta kävi ihan itse nuuhkaisemassa lahkeesta, ok. Mentiin sisälle, isä kiinnitti hyllyn mikä oli käynnin varsinainen syy, pentu tais olla koko ajan mutsin sylissä (ja pureskeli sitä, vähän väliä kuuluu älä! ÄLÄ! NOH! Lopeta! :D". Vieraat viipyi ehkä parikymmentä minuuttia, ja kaiken tän jälkeen piski on aivan naatti. Tarjosin ruokaa, ei syöny yhtään. Mikähän ihme sillä taas on, kun jätti ne frolicit metsään ja himassakaan ei maistu. No, ei tuu treeninamejakaan enää illalla, ellei syö eka omaa ruokaansa.

Nyt mulla on sitten ikioma auto :). Tuskin nyt joka päivä ajellaan metsään, ei näillä tuloilla ja bensan hinnoilla. En mä joka arkipäivä ehtisikään valoisaan aikaan, ja koska en tunne yhtään näitä paikkoja, pimeällä ei tasan olla menossa minnekään. Jos kuitenkin yrittäis pari kolme kertaa viikossa käydä. Nyt pentua on myös helpompi kuskata mukaan kavereille ja tapahtumiin, kun ei olla aina toisten kyytien varassa. Viikolla toivottavasti nähdään Vieno-belgialaista, ja ens viikonloppuna olis lauantaina markkinat torilla ja sunnuntaina kauden vikat ravit.