Päivä jolloin en ole saanut mitään aikaiseksi. 11 maissa n. vartin korttelikierros. 14 maissa 5min lenkki postilaatikolle ja sitten autoon. Ajeltiin uuteen metsään, löydettiin ihan kiva paikka. Mä ajattelin kiertää neliön muotoisen lenkin ja olin mielestäni kääntymässä vikalle sivulle, kun löydettiin tie jota ei olis pitänyt olla. Siellä tönötti myös tutun näköinen auto. Mitvit?! Mä olisin kääntyny vielä yhden 90 asteen käännöksen mutta oltiinkin jo menossa suoraan kohti autoa... ai mikä suuntavaisto. :P

Tein muistaakseni 5kpl tallattuja askelia. Askel niin että jalkaa vähän hierottiin maata vasten, jauheliha-nappulaseosta askeleeseen, pentu sai syödä ne. Kun se söi edellisestä, tein seuraavan. En tiedä mikä tänkään pointti oli, en jaksanut ottaa piskiä kiinni ja tehdä koko ruutua (ja suurin osa osa nappulaa, tarkoitus on käyttää ruuduissa nyt vaan parempia herkkuja), joten toi oli tollanen "katsopa mitä mä löysin" -harjoitus yhdistettynä siihen että namit löyty tallatuilta askeleilta, ei paljaasta metsästä. Ainakin Luksilla oli huisin hauskaa. :D

Käveltiin vaan n. 20min, alkoi tulla jo hämärää. Pentu veti kuitenkin rallia varvikossa, kiipeiltiin kallioilla ja se kaahaili antaumuksella, hyppi, pomppi ja loikki. Paljon tehokkaampaa sille ku mulle. Pari luoksetuloa otettiin taas tälläkin kertaa.

Annoin sille sian korvan palasen autohäkkiin kun olin vartin asioilla. Toisessa paikassa se joutui odottamaan 10min autossa. Jää hyvin, ja on nykyään jo ihan hiljaa kun palaankin, niitä helpotuksen "ihanaa etten kuollukaan" -kitinöitä ei enää juuri tule. :)

Kotona sai ruuan kongista, ja sit joutu puuhailemaan yksinään kun mulla oli muita hommia.

19 maissa ehtii tehdä kuset ja paskat sisälle, hitto kun en tajua miten aika kuluu ja älyä viedä sitä ajoissa ulos! Virtaa on taas kauheesti, joten treenataan vähän. Tein jääkaapin oveen ohjelman, tuntu että treenaan muuten aina samoja juttuja ja ihan eri määriä, niin nyt menee edes joten kuten tasan. Tänään oli 5x noutokapula (menin palkkaamaan ekan kerran kun se vaan kumartui kapulaan päin, ja koko sarja oli sit hätinä sellasia että juuri ja juuri koskee siihen :P). Pitäis nyt jotenkin päästä tässä eteenpäin, tai jättää tauolle kokonaan, mutta ei ny ainakaan mennä takapakkia! En mä edes kunnolla katsonut että koskeeko se, naksautin vaan automaattisesti. Tollo. Ei tullu mieleenkään että se ei ehkä koske kunnolla.

Seuraavaksi 5x seiso. Ekaa kertaa tätä. Aion yrittää opettaa sille yhetisen käskyn seisomiseen, siis seisomaan nousemiseen istumasta tai makaamasta ja seisomisen seis-merkityksessä. Luultavasti teen sille vaan pohjat tässä vaiheessa, eli että se tuntee kolme asentoa (istu ja maahan on jo ok, tää on se kolmas), en sen kummemmin hinkkaa mitään oikeaa vaihtotekniikkaa tai pysähtymistäkään välttämättä. Katsellaan nyt. Seisomisella ei oo mikään kiire, mutta jos istumisesta ehtii tulla kauhean vahva, mun kokemuksen mukaan koiran on tosi vaikea hahmottaa seisomista vaan se meinaa aina lysähtää istumaan. Houkuttelin sitä eka namikäden perässä vähän matkaa, sen se osaa jo ja liikkuu aktiivisesti. Sitten käsi seis, naksautus kun pentu seisoo ja nami perään. Vähän silläkin jo polvet notkahtelee ja se perse meinaa painua alas naksun ja namin välissä, mutta vikat toistot oli jo parempia, eli kyllä se tästä varmaan. :)

Sitten vielä 5x irroitus lelusta. Leikittiin ihan kunnolla, kierrokset kattoon ja silleen. Irroittaa edelleen hyvin, ja se kyllä kuuntelee mitä sanon. Höpisin sille välillä muuta ja kehuin ja kaikkea, tosin tuleehan se käsky sitten terävämmällä äänellä. Kehuminen on vähän sellasta puuroa ja lässytystä ja sitten tulee KIITOS ihan selkeästi.

Mä olen pohtinut tota paikallaan olon opettamista ja luultavasti koetan nyt aloittaa sen ulko-ovella. Luksi osaa siis odottaa sen 5 sekuntia vaikka ovi on auki, istuu ja katsoo mua. Voisin ottaa tähän jonkun sanan käyttöön, vaikka "siinä" tai joku muu epävirallinen. Vai pitäiskö opettaa suoraan kisaliikekäsky (paikka)? Jotenkin ajattelen kaikessa että treenaan nyt vasta aluksi niitä kotikäskyjä ja sitten myöhemmin ihan erikseen kisaliikkeet, mutta toihan on ihan kisamainen tilanne jo, se saa ole hyvä -luvalla vasta lähteä. Jos tärvelen paikka-sanan tossa niin samapa se, keksin sitten uuden.

Yksi minkä olen unohtanut kokonaan on eteen istumaan tuleminen! Siitäkin vois alkaa naksutella.

Tai sitten unohdan nää kaikki kisaliikkeet ja treenaan vaan jotain temppuja? Oma virheen pelko ainakin vähenisi huomattavasti. :P En vaan keksi mitään kivoja temppuja - kaikki suunnaan hahmottamiset on sille liian abstrakteja, esineiden nostamiset tms tökkii jotenkin kanssa, mä en ehdi olla tarpeeksi nopea ajoituksineni, tassun antoa en halua opettaa. Jotain ihan tavallisia oman kropan liikkeitä. Kuoleminen? Kieriminen? Mun jalkojen välistä pujottelu? Noi vois olla ehkä.

Sain muuten vihdoinsen paperimassapallon ja nyt mun kosketuskepistä puuttuu enää alusta minkä varassa se pysyy pystyssä. :D Sitä vois jo käyttää niin että pitää sitä keppiä kädessä, voisin ehdollistaa pennun siihen. Kriteerinä tulee olemaan nenällä koskeminen. Tolla vois sit harjoitella hyppyjä (paitsi että ei noin pientä pitäis vielä hyppyyttää säännöllisesti, älä unohda että se ON vasta ihan kersa!), itsensä ympäri pyörähtämisiä, mun kiertämistä ja noita tollasia. Joo, se vois olla hyvä idea, jotain epävirallisempaa välillä niin ressi toivottavasti laskee. :)

---
Lemmikkipalstoilta:

"jestas, et aloittaja jaksaa vaahdota, säälin sun koiraasi.relaa vähän ja anna sen koiran olla koira ja pentu.ei se mikään kone ole.pihalle vapaana juoksemaan, se mitään muuta treeniä vielä tarvii."

Mä en tajua mikä saa ihmiset nolaamaan itsensä näin totaalisesti nettipalstalla. :D Huono itsetunto ja hakee jotain sairasta tyydytystä kun vittuilee muille? Tylsä elämä? Niin ujo ettei livenä saa sanaa suustaan ja netissä sitten uskaltaa vähän tölväistä? Muuten vaan idiootti? Harmi ettei onnistunut, mua lähinnä naurattaa. Kateelliset ne jupisee kuin toisilla on koira hallinnassa (tai ainakin tarkka suunnitelma ja paljon treenejä asian toteuttamiseksi) ja toisilla ei...