La 8.30-11.30 ajo hesaan. Koiran pikainen näyttö kasvattajalle messarin pihalla, kyllä se varmasti jotenkin muisti koska pienen ujostelun jälkeen meni syliin ja pussasi. Ventovieraiden syliin ei varmana menis. :D Porukat tuli hakemaan sen, aluksi ujosteli kans mutsia mutta kyllä se senkin muisti, ei muuten olis antanu ottaa syliin ja lähteny niiden mukaan niin hyvin kun nyt lähti. Mä menin messariin ja olin loppupäivän muilla asioillani, kuudelta kotona. Pari tuntia siellä ja sit taas menoks.

Ei se ollu paljoa nukkunu ja sen kyllä huomasi, hyvä kun illalla pysy pystyssä enää... aivan hervotonta menoa. Oli kuulemma aluks kotiin tullessa ollu vähän surkeana, mut tunnistanu sit kämpän ja ollu ihan ok. Kun mä tulin silloin kuudelta, siltä kyllä pääsi eteisessä normaalia paljon kovempi helpotuksen itku. :D Ihan reipas se kyllä oli, ei jatkuvasti vahtinu mua vaan saattoi olla pitkäänkin toisten kanssa eri huoneessa. Välillä sit kyllä kun ajattelin lukittautua äijän kanssa kahdestaan mun huoneeseen, pentu piti käydä ohjaamassa muualle ja pyytää mutsia vähän aikaa leikkimään sen kanssa, ettei se jää oven taakse kiljumaan. Lyhyt muisti sillä on, eli lähdön hetkellä saattaa vähän itkeä, mutta sit reipastuu heti. Vein sen aina toiseen huoneeseen ja pyysin jotakuta pitämään sitä hetken, että pääsin ovesta ilman että se näkee.

Oli käyny kuulemma heti aluksi nuuhkimassa tyhjää rottahäkkiä ja ollu ihan "eiks täällä oo ketään". :D

Se laitettiin mun huoneeseen yöunille vissiin joskus 22 maissa, me tultiin äijän kans bileistä kahden aikoihin. Oli selvästi ollu mun sängyllä. Jäin tarkotuksella reunan puolelle (normaalisti äijä on siinä), jotta saan kerrottua mitä mieltä olen sänkyyn ihmisten sekaan hyppimisestä, mutta eipä edes yrittäny! Sohville se kyllä loikki ja musta porukat antoi sen sikailla turhan röyhkeästi. Mun päälle ku hyppäis silleen niin tulis äkkilähtö. Sanoin kyllä että se kyllä pitää sit kynsin hampain kiinni saavutetuista eduista eikä taatusti lopeta tollasta "sit kun se kasvaa ja tulee viisaammaksi", joten omahan on asiansa, turha itkeä mulle kun vatsakalvot repesi kun 15kg mudia hyppäsi vauhdilla päälle. ;) Niin, luulen että sen mielestä sängyllä ja sohvalla on iso ero. Sohvalla rötvätään mutta ollaan kuitenkin silleen hereillä ja skarppina. Sänky on paljon intiimimpi, siellä ihminen on ihan virrat veks "pesässä puolustuskyvyttömänä". Kerroin aiemmin siitä että se lakkasi hyvin nuorena pissaamasta liian lähellä mun sänkyä olevia papereita. Pointti en ole minä, se saattaa lorotella olkkarin nurkassa tai keittössä vaikka mun jaloissa oleville papereille, mutta sängyn viereen ei oikeen mielellään tee olin mä siellä nukkumassa tai en. Jotain "laumanjohtajan kunnioitusta" kai, en minä tiedä mikä olis oikea termi, mutta tollanen ajatus on ainoa mikä mulle on tullu mieleen. Luulen että sama liittyy sänkyyn, kun kyllä se hyppii reteesti sohvalle mun viereen, mutta sängyn kanssa on hyvin varovainen ja käyttäytyy kunnioittaen. Mun ollessa vielä hampaiden pesulla se oli kyllä yrittäny loikata miehen viereen sänkyyn ja saanu äkkilähdön, joten ehkä sekin vaikutti. En tiedä. Joka tapauksessa ei ollu mitään ongelmaa, se ei yritä salaa hiippailla petiin kun olen nukahtanut. Ainakaan vielä! :P

Sunnuntaina oli tarkotus mennä Viikkiin jäljelle, mutta pentu oli aivan kuolemanväsynyt pitkistä yöunista huolimatta, joten päätettiin että parempi jättää väliin. Jätin sen pariks tunniks yksin kun kaikki ihmiset meni asioilleen, ja loppupäivän se sit taas riehuikin ihan nonstoppina. Sen ajan kun koko perhe söi keittiössä se malttoi nukkua siellä pöydän alla, mutta heti kun joku nousee, ei toivoakaan. Paimenkoira, joopa.

Hmm.. naksutin oli mukana mutta ei me mitään ehditty tai jaksettu. Hampaat katto kerran äiti ja kerran äijä, äijää vähän väisti, mutta esin peruuttamasta ja ihan hyvin se sit meni. Sunnuntai-iltana se sai näyttää mitä se osaa, eli lelusta irroituksia (possun kieli oli niin suuri houkutus, että ei meinannu millään ensin lakaa leikkiä, hamusi vaan nameja), maahan menoja, istumisia, sivulle tuloja, ympäri pyörähdyksiä. Sivulle tulot oli aika blah, monta kertaa liian edessä ja kerran se kuulemma ei edes istunut kunnolla vaan oli puoliksi seisomassa, ja naksautin silti! Hitto, en tiedä tekeekö se useamminkin noin, en minä näe. Otti aika paljon häiriötä kun tehtiin sivulle tuloja ja isä tuli n. metrin päähän seisomaan, joten siirryttiin sit useempi metri toiseen suuntaan. Jotenkin vähän sellanen hätäinen treeni, pennun mielentila väärä ja muutenkin levotonta, mutta pitipä näyttää. Melkeen kaduttaa, ainakin ne huonoista sivulle tuloista palkkaamiset! Sit se oli jo aika pihalla itsekin eikä jaksanu tsempata, olis pitäny lopettaa aiemmin.

Kynsiä leikkasin molempina päivinä.

Metrossa tms ei käyty, silloin sunnuntaina mietin pitkään että otanko sen mukaan kun menin hakemaan miestä vuosaaresta (metrolla sinne ja autolla takas), mutta lopulta päätin että en. Järkeä raahata totaalisen uupunutta pentua hirveessä ryysiksessä kaupungilla, tuskin olis oppinu mitään kovin toivottavaa (tunnetilaa) ainakaan.

Maanantaina eli siis tänään vietiin mies aamuviideksi töihin ja jatkettiin siitä suoraan matkaa omaan kotiin. Perillä kahdeksan maissa, saman tien päikkäreille. Päivällä käytiin n. 20min remmilenkki, pentu oli haluton liikkumaan ja on koomannu koko loppupäivän. Mulla ei ole yhtään treeni-intoa, tein hienot viikkosuunnitelmat mutta taidan pitää tässä nyt ainakin parin päivän tauon. Noi sivulle tulot kyllä selvästi on kärsiny pitkästä tauosta, mikä ärsyttää mua kovasti, mutta ei voi mitään. Eiköhän ne siitä sit korjaannu taas. Kun tää ääliö ny ainakin muistais olla palkkaamatta väärästä, hitto miksi kukaan elävä haluis parantaa suoritustaan jos "sinnepäin" ja "sikahyvä" -suorituksista saa yhtä hyvät palkat!!

--

Ai niin, Messarista tarttui mukaan musta puolikuristava niittipanta (22e!!), metallinen noutokapula (12e, viereisessä kojussa ja monessa aiemmin tsekkaamassani nettikaupassa 25e!)) ja pieni vinkulelu (2e). Ikeasta sai pari pehmolelua.