Kotiuduin baarista vähän ennen yhtä. Kotona oli uninen pentu, pienet paskat ja kusilammikko. Käytiin n. 20min lenkillä, pentua selvästi huolestutti känninen ihmisensä ja se ei juuri halunnut jaloista irrota. Sain sen lopuksi kuitenkin vähän irroittelemaan ja oikomaan koipiaan pitkän ja tylsän päivän päätteeksi.

Otin itselleni patjan lattialle, ja pentu oli taas aivan onnesta soikeana. :) Aiemmin on ollut ongelmaa siinä, kun se tosiaan talloo innoissaan mun naamalle ja pelkään että sen kynnet tekee kauheat jäljet, ja sitten se nuolee naamaa ihan hulluna eikä meinaa lopettaa millään. Nyt alkaa mennä perille - murahdan kerran ja sen jälkeen nakkaan sen ei-niin-sievästi kauemmas, eli kannattaa uskoa murahdusta ja lopettaa naaman pesu siinä vaiheessa, jos mielii saada kölliä vieressä jatkossakin.

Se nukkui ihanasti joko mun kyljessä pää mun kaulalla, jalkojen päällä (peiton päällä) tai sit lattialla. Mulla ainakin oli välillä ihan jumalaton hiki, joten varmaan sillekin tuli kuuma. Heräsin neljältä käymään vessassa, paperit kuivat. Puolen päivän maissa nousin, paperit edelleen kuivat, ei oo käyty koko yönä kyllä näillä. Avasin portin ja päästin pennun olkkarista keittiöön ja eteiseen, ja se lorotteli saman tien keittiön papereille ihan valtavan lammikon. Ekoina viikkoina se halusi aina leikkiä keskellä yötä, ja aloin silloin pitää porttia öisin kiinni siksi, että yhdessä huoneessa se ei saanu niin kovia ralleja aikaan ja leikki siis hiljempaa kuin jos olis voinu juosta pitkin koko kämppää. Nyt uskon että se kyllä nukkuu jo yönsä, mutta on vaan jääny tavaksi tuo portin sulkeminen yöajaksi. No, lähdettiin sitten melkein heti ulos (oli muuten täysin hiljaa eteisessä, mikä ihmeen mielenhäiriö sillä eilen oli?!), ja se meinas kyykätä paskalle ennen kun päästiin edes pihasta kadulle.

Olen aiemminkin huomioinut, että se ei halua tehdä tarpeitaan liian lähelle mun "pesää". Sillä oli eka paperit portin vieressä melkeen mun sängyn jalkopäässä. Siksi, että ajattelin että niiden on hyvä olla lähellä ovea. Toiset paperit oli olkkarin toisessa nurkassa. Päivisin se kävi kummassakin, öisin AINA vaan siellä kauemmilla. Totesin siis, että kun mä nukun, se ei tee mun sängyn lähelle. Ennemmin paljaalle lattialle ku siihen. Siirsin sitten ne paperit kokonaan pois, tai siis sen jälkeen sillä oli vaan yhdet paperit olkkarin nurkassa (ja toiset toki keittiössä).

Sit aloin huomaamaan, että jos istuin koneella (ne olkkarin paperit on tossa n. 2m päässä mun koneesta mun selän takana), se kävi aina keittiössä. Jos olin keittiössä, se meni aina olkkariin. Varsinkin paskalle, kusia nyt saattoi välillä tulla vaikka olinkin lähellä. Koskaan sitä ei rangaistu eikä se siis mitenkään koe, että ei saa kusta mun läsnä ollessa. On se joskus lorotellut ihan mun jaloissakin, kun olen ollut siivoamassa rottahäkkiä tms. Sillä on vaan jotenkin niin vahvana toi, että johtajan (pesän) lähelle ei kusta.

Tajusin tän siis kunnolla vasta tänään. Nukuin lattialla, se on vielä intiimimpää kuin se että olen sängyssä. Olin lähempänä. Sängyssä nukkuessani se kyllä tekee tarpeensa yön aikana ihan rauhassa olkkarin nurkan papereille. Nyt ei ollu tehny, ja selvästi oli aivan hirveänkauhea hätä aamulla. Ei ollu tarkotus rääkätä koiraa "estämällä" sitä tekemästä tarpeitaan yöllä. :/ Pitää nyt muistaa, että kun joskus seuraavan kerran nukun lattialla, jätän portin auki jossa se pääsee käymään keittiössä. Toisaalta ihan kiva huomata, että rakenteellisesti se pystyy pidättämään sen öö.. 11h. Yhdestä kahteentoista.

Niin, oltiin ehkä reilu vartti ulkona. Pentu jäi haistelemaan jotain "pyörätien" reunaan, ja koska ketään ei näkyny missään, päästin sen liinan käsistäni ja jatkoin kävelyä. Oltiin siis sellasella puistoalueella, ei missään vilkasliikenteisen kadun reunalla. Pääsin ehkä 15m päähän, ja katsoin että siellä se haistelee keskittyneesti edelleen, jotain hyppäsin puun taakse piiloon. Parin sekunnin päästä jossain kuului kolahdus ja pentu nosti päänsä hajulähteestä. Ei pelästynyt, mutta tajusi vaan herätä horroksestaan. Vilkaisi siihen missä olin viimeeksi seissyt sitä odottamassa, ja kun se tajusi että ketään ei näy missään, häntä laski aika rivakkaan koipien väliin. :D Se otti pari askelta takas päin, ja käänty sit ympäri (=mun suuntaan) ja tuli ehkä 5m. Jäi rakennuksen kulmalle ihmettelemään, hyvin surkeana häntä jalkojen välissä, pieni koira yksin maailmassa. Odotin vielä hetken ja sit aloin pelkäämään että se kohta se menee niin paniikkiin että säntää kotiin päin tms, niin astuin esiin ja huusin sen nimeä. Ihanaa, en ollukaan hylänny pentua, mamii, sä löydyit, ihanaa, ihanaa!

Se vissiin syö jäniksen paskaa. Jotain se aina kovasti poimii maasta. En oo kieltäny. Roskia se on yrittäny hirmu vähän ottaa, ja jos joskus ottaakin, se kantaa niitä ehkä metrin tai kaks ja tipauttaa sitten. Olen oikeastaan yrittänyt kannustaa kantamaan. En ottamaan, mutta jos se on jo suussa, olen saattanut kehua. Ei se silti kyllä juuri kanna niitä pidempään...

Jäi toisenkin kerran jumittamaan, varmaan ahmi just sitä paskaa, ja jatkoin vaan kävelyä. Pitkä suora tie, eikä sillä siksi ollu kiire perään, kun näki kyllä mihin menen. :P Parempi kun olis sen verran piiloja, että saan kadottua jos se oikeesti meinaa jättäytyä kymmenien metrien päähän taakse.

Sisällä 5x kynsien leikkuu (koko oikea etutassu), hyppäsi itse tosi ketterästi ilman vauhtia syliin ja meni alas-pyynnöllä myös alas, josta sai vielä yhden namin. Sitten 10x pyörähdys, välillä vaihdoin suuntia. Saa tehdä vielä ihan selkeän liikkeen kädellä, muuten se ei pyörähdä kunnolla. Jollain kerroilla oli nami kädessä, jollain ei. Seuraa kyllä pelkkää kättäkin, mutta sen liikkeen pitää tosiaan olla tarpeeksi suuri, jotta menee ympäri asti eikä oikaise. 5x maahan meno. Musta tuntuu, että se alkaa reagoida "mmaaa" -sanaan! :) Sanon siis aina ensin sen, sitten vien pöydän reunalta namin ottaneen käteni maata kohti ja siitä vaiheessa se viimeistään putoaa maahan. Hyvä, jatketaan treenejä, koeta muistaa sekä pidentää sanallisen vihjeen ja käsimerkin välistä aikaa että jättää se nami välillä pois ja tehdä liike pelkällä kädellä. (Ei kuitenkaan samaan aikaan.)

Sai aamiaisen kongista, osan heitin lattialle. "Heitetään"- vihje saa sen jo ihan täpäkäksi.

Kohta voitais lähteä hakemaan mun autoa, se jäi eilen keskustaan. En vielä tiedä ajettaisko samalla jonnekin metsään lenkille, vai riittäiskö keskustakävely. Meidän puistossa oli ainakin puolen päivän maissa tosi hiljaista, en tiedä onko keskustassa yhtä kuollutta. Hyvin mahdollista, eihän mikään ole aukikaan. Tyhmää, menee hyvä keskustassakäynti hukkaan jos siellä ei ole ketään... pitäisköhän seisottaa sitä autoa maanantaihin asti siellä ja mennä vasta sit, kun olis väkeäkin ehkä liikkeellä? Nääh.

--

Ai niin, olisko ollu joskus viiden maissa yöllä ku naapurit kotiutui baarista (?). Rapussa kuului jotain kiljuntaa ja kikatusta. Herättiin pennun kanssa molemmat, ja se nousi istumaan ja oli ihan jäykkänä, ihan hilkulla pitäiskö murista. Kun se huomasi että mäkin olen hereillä, se alko heiluttaa ihan vimmatusti häntäänsä. Sanoin unenpöpperössä että ei tarvii välittää naapureista, silittelin sitä sen verran että se kävi takas makuulle ja jatkoimme uniamme.