Haluan kuvata meidän treenejä mutta en tiedä mitä olen tekemässä. Joo, ei mikään kovin hyvä alku...

Ajattelin ottaa sadan toiston kuurin eteentuloa ja katsoa kuinka pitkälle päästään sillä. Olisko se vaikka 2 kymmenen toiston sarjaa per päivä, eli tänään 20, su 20, ma 20, ti 20 ja ke 20. Sit kun vielä muistais ja jaksais videoita joka treenin, niin näkis miten se kehittyy, musta se olis tosi jännää. :) Itse on vaan vaikea kuvata, tarttis melkeen avustajaa.

Sit ajattelin että ohjelmassa on myös metallisen noutokapulan alkunaksutreenit. Olisko näitäkin vaikka se sata, tuleekohan liikaa? (Siis seuraavalle viikolle, jos päivittäin on 2x10xeteen tulo ja 2x10x noutokapulan huomaaminen) Siis kapula lattialle ja tavoite olis saada pentu haukkaamaan sitäkin. Mä nyt päätin kuitenkin jättää sen "pakkonoudon" myöhemmälle ja nimenomaan hampaiden vaihtumisen takia. En usko, että saan noutoa sheipattua, eli tää pakko-osa on ohjelmassa jossain vaiheessa kuitenkin, mutta eihän sitä koskaan tiedä. Ainakin haluisin että se kapula on sille jonkun verran tuttu ja sillä on positiivisia kokemuksia siitä. Lisäks haluan että eteen istumaan tuleminen on tuttu juttu ennen noutoa. Tosin en ole vieläkään päättänyt haluanko että se luovuttaa edessä vai suoraan sivulla. Hemmetti, mun pitäis tilata ne sääntökirjat, olen ihan pihalla näistä tokon ja pk-puolen eroista ja ajattelen aina että kyllä ne sit aikanaan selviää, ei oo vielä väliä. No onhan, sata kertaa fiksumpaa opettaa kerralla oikein ku sit myöhemmin tajuta että helvetti, eihän tää käy sille puolelle lainkaan! (Ne jotka ei tiedä, niin tottelevaisuuskokeissa ja palveluskoiralajien tottelevaisuusosuudessa on vähän eri sääntöjä, esim. juuru luoksetulossa ja noutokapulan tuomisessa. Mä en nyt itsekään oo ihan varma miten päin, mutta toisessa pitää tulla ensin eteen ja siitä eri käskyllä sivulle ja toisessa saa tulla kumpaan tahansa, joko edessäolon kautta sivulle tai suoraan sivulle.)

No, ei muuta ku sähläämään. Muistankohan enää itsekään mitä me tehtiin...

Sivulle tuloja, n. viisi namia kouraan. En sano mitään ja yritin olla mahdollisimman vähäeleinen ts. olla imuttamatta sitä namilla oikealle paikalle. Vähän piti auttaa. Naks ja nami kourasta kun oikeassa paikassa. Sitten nostin namikäden ylös, pentu katsoi sitä/mua silmiin, naks ja nami siitä. Taas koura ylös, naks ja nami, ne viisi namia siis tällä tyylillä. Jeee! Pentu säntäsi hakemaan olkkarista lelun, vaikka mä ajattelin vaan ottaa pöydältä lisää nameja ja jatkaa. No ei se mitään, itse hihkaisin riemusta juuri niin kun oon käyttäny lelupalkalle siirtymisestä vinkkinä. Pieni pätkä leikkiä, lelu syrjään ja takas hommiin. En nyt oo ollenkaan varma missä järkässä nää meni, kun tosiaan sähläsin vähän väliä kameran kanssa ja pentukin oli vähän pihalla ja tarjos sitä lelua useampaan kertaan... :D

Eteen tuloja viisi toistoa, namilla ohjaten, minä siis seison ja yritän olla kaatumatta koiran päälle (voimakas kohti kumartuminen on uhka ja painostaa koiraa niin että se herkästi jättää hajuraon. Luksi on ihan yliherkkä ventovieraiden kumartumiselle, mutta minusta se ei kauheesti kyllä ota paineita, mutta yritin silti muistaa tän ja kiinnittää omaan yläkroppaani huomiota). Aluksi se jäi ihan melkeen puolen metrin päähän, mutta ei se mitään, naks ja nami kun istuu siihen. Otin aina askeleen taakse jotta sain sen uudestaan tulemaan. Selkeää parannusta loppua kohti.

Leikkiä, pari irroitusta, kerran taas kun lelu oli mulla, nami pennun nassun eteen, "maa" ja namiapu, meni tosi nätisti. "Jeee!" ja lelu takas. Selkeesti on menny jo perille tää, että ainoa keino jatkaa leikkiä on keskittyä hetkeksi muuhun, hillunta ja koko kroppa täristen lelun vaaniminen ei tuo sitä takas. ;)

Uudestaan n. viisi eteen tuloa. Kerran palkkasin kun se talloi mun varpaille eli oli aivan liian tiiviisti (liika tiiviys vie pisteitä kisoissa, koira ei saa törmätä tai vissiin edes koskea ohjaajaan?). No, se on tehny näitä muistaakseni kymmenen kertaa aiemmin, eli ihan alkeissa vasta ollaan. Etäisyyttä ja suoruutta voidaan hiota myöhemmin enemmän, kun nyt ylipäänsä menis eka perille mitä sillä suunnilleen haetaan. :D

Sitten mä mietin sitä arkipaikallaoloa. Tossa vähän alempana olevassa kommentissa on Lotan ohjeet, eli ota pentua vaan kiinni ja pitele sitä hetki jossain tietyssä asennossa ja päästä sitten. Käsiapuja vähennetään pikku hiljaa ja tarkoitus on että se pysyy pelkällä käskyllä. Mulla ei ole telkkaria, en voi ohimennen vaan treenata sitä. :D Toisekseen jos menen lattialle "koiran luo," se könyää joko syliin tai käy välittömästi hakemassa lelun. Jos se taas makaa valmiiksi rauhallisena, menen luo ja pidän hetken kiinni, epäilen ettei se tajua siitä mitään, kun ei se ollut menossakaan mihinkään. Sitä on myös pidelty aika paljon ja se tietää että otteesta ei pääse rimpuilemalla. Mä en oikeen siis tajua että miten toi käytännössä hoidetaan. Menen lattialle, annan sen hakea sen lelun kun luultavasti en ehdi estääkäään, potkaisen lelun kauemmas ja otan pennusta kiinni ja komennan pysymään? Silloin se haluis mennä lelun luo, ja sit kun vapautan, niin varmaan heti sinkoaiskin sinne. Silloin siitä tuli jo "koulutustilanne", eli sama jos teen namin kanssa, eikö?

Mä kokeilin nyt sit niin, että otin viisi murua frolicia, pentua pannasta kiinni. Eka se tais seisoa. Sanoin "pysy", heitin namin, pentu katsoi ensin sitä ja sit mua silmiin, "ole hyvä" -> meni hakemaan sen. Me tehdään tätä aika usein eteisessä kotiin tultaessa. Niin ku ulos mentäessäkin, paitsi että ulos lähtiessä palkkana on vaan ulospääsy, sisällä taas nami. "Istu" -> katsekontakti 0.5-5 sekuntia -> "ole hyvä". Jos ollaan tultu sisälle, komennan istu, heitän namin olkkariin, otan pennulta remmin irti mutta varmistan vielä pannasta, "ole hyvä" -> säntää olkkariin etsimään namia. Eli oikeastaanhan me ollaan jo harjoteltu sitä, että istu kunnes toisin käsketään, eli paikallaan oloa? Hemmetti kun en tiedä pitäiskö mun nyt saman tien vaihtaa noihin joku kisakäsky (se "sit"?), vai ottaa käyttöön arkikäsky "istu! pysy!". Millainenkohan operaatio on vaihtaa ne käskyt, kannattaako siis heti pennulle alkaa opettaa rinnakkain eri käskyjä, unohtaa arkijutut kokonaan ja käyttää treenihetkissä aina kisakäskyjä? Arkikäskyjä ei tartte treenata vaan ne vaan tulee arjessa ja on sellasia löperöitä sinne päin -juttuja. Eli silloin kun meinaan vahtia että se pysyy istumassa kunnes toisin käsken, pitäiskö mun komentaa arkikäsky istu, kisakäsky sit, vai arkipaikallaanolo istu+pysy? Miksi käytän sille tollasessa käskyä istu, kun en joka kerta kuitenkaan meinaa valvoa sitä, tai tiedän että mun perhe ei ainakaan valvo vaan hokee vaan istuistuplaaplaaistu. Siis miksi turhaan opetan että joskus pitää pysyä ja joskus ei, eli eiks olis reilumpaa että pysymystilanteissa on oma käsky ja istahda hetkeks -tilanteissa omansa, alusta asti?

No joka tapauksessa, se kävi hakemassa sen namin ja palasi mun luokse. Tais istahtaa. Uudestaan pannasta kiinni, "pysy" -> namin heitto -> pari sekuntia odotusta -> "ole hyvä". Sama pari kertaa. Viidennellä namilla se meni itse maahan, joten toistin "maa" -> "pysy" -> namin heitto -> "ole hyvä". Ei yrittänyt nousta ennen aikojaan. :)

Eli Lotta, musta tuntuu että ilman nameja/leluja mun on vaikea järkätä sellasia tilanteita että se haluis mennä minnekään. Joko pitää olla joku houkutin, tai sitten otan kiinni ja pitelen sitä kun se on jo rauhassa muutenkin -> ei tajua mitään siitä kun hetken pidän ja sit päästän, vaan jää edelleen makaamaan ja miettii että miks toi välillä piti musta hetken kiinni. :D Tai sitten se ajattelee että nyt halitaan, jeejee kivaa, eikä edelleenkään tajua että hetken pidän kiinni vaan jäis istumaan hollille niin pitkäks aikaa ku olen vaan lattialla.

Miten tää nyt voikin olla näin hemmetin sekavaa, mä olen ihan päästä pyörällä...

---

Klo 20: ruuanlaiton ohessa kymmenen toistoa (5 namia kouraan -> pieni tauko kun hain toiset viisi) eteen tuloa, palkkana pakkasesta sulatettua kuivatettua maksaa. Otin pätkän videolle, liitän sen kohta.

Ruokaa laittaessa pentu sai nuolla kermaviilipurkin jämät yms, eli pari toistoa "älä ota" -> "ole hyvä" -luvan odottelua. En tiedä onko tääkin liian sekavaa, teen erikseen "tee mitä haluat mutta et koske tohon ruokaan" -odotusta ja "istu kun heitän ruokaa ja saat mennä hakemaan sen vasta luvalla". En mä tiedä, aluks varmaan on, mutta tarkoitushan on opettaa se kuuntelemaan puhetta ja erottelemaan MITÄ sanotaan. Kyllä toi "älä ota" on sille ulkonakin ihan selkeä, ei pyllähdä istumaan eikä mitään, vaan jättää roskan ottamatta/lopettaa sen nuolemisen ja jatkaa matkaa. Makkarapaketteja ja grilliruokapapereita me ollaan lähinnä bongattu, tai muut ei sitä ees oo kiinnostanu.