Mä en tiedä mikä siinä on. Päivällä se vaan ei koskaan oo samanlaista. Autiot, äänettömät kadut, sitä on usein päivisinkin kun valitsee reitin ja ajan. Silti, se fiilis, se tulee vain öisin. Pentu vapaana lähes koko kierroksen ovelta ovelle. Ei ketään missään. Paitsi että kaksi kertaa missään oli ketään - kerran takaa tuli ohi kaksi pyöräilijää ja toisen kerran t-risteyksessä kaksi jalankulkijaa samaan suuntaan kun me. Otin liinasta kiinni kummallakin kertaa, mutta ei pennulla ollu aikeita mennä kumpienkaan luokse. Palkkasin silti kontaktista namilla. :) Käytiin juoksemassa siellä missä päivisin ihmetellään kiljuvia lapsia, mä laskin kerran mäkeä persiilläni (jäädyin!). Yksi luoksetulo, ihan sikahieno. Sen jälkeen annoin sen olla siis koko loppumatkan irti. Kaduillakin. Kyllä. Niillä hiljaisilla, mutta kyllähän mä nyt hitto soikoon kuulen äänettömillä kaduilla jo kaukaa jos jostain tulee auto.

Miksi sitä silti pitää pitää irti? En mä ikinä päiväsaikaan pitäiskään. Mun mielestä koiraa ei tartte pitää vapaana hesan keskustassa neljän ruuhkassa "testatakseni pystyykö niin tekemään/koska mun koiran pitää pystyä". Siinä ei ole MITÄÄN järkeä. En ikinä pitäis omaani päiväsaikaan irti edes noilla kaduilla missä nyt pidin. Sen sijaan yöllä, kahdesta syystä:
-mä voin kävellä rauhassa eteenpäin ja pentu saa pysähdellä haistelemaan ja juosta mut sitten kiinni
-mun vaan tekee mieli testata kuinka se käyttäytyy kun tietää olevansa irti (siis sillä OLI kyllä liina koko ajan perässään, mutta erottaa se silti koska se on kiinni ja koska ei). Onko opit menny päähän, kunnioittaako se lopulta kuitenkaan mua vaiko pelkkää remmiä. Yrittääkö oikaista kadulle vaikka remmissä sellasta ei saa tehdä. Ei yrittäny, se meni ihan tismalleen yhtä hienosti ku mitä sille on remmissä opetettu. :)

Kyllä mä tavallaan ymmärrän, että se on järjetöntä. Tarpeetonta ainakin. Vaikka mä katson valehtelematta 3s välein taakseni nähdäkseni ettei sieltäkään tule autoa. Pitkä suora tie, näkyy kauas. Jos ei jostain syystä kuuluis. Vaikka mä olen valppaana ja valmiina käskemään pennun luokse ja/tai ottamaan liinasta kiinni. Se on toistaseks reagoinu luoksetulokutsuun joka ainoa kerta, myös nähdessään toisen koiran, jäniksen, maassa pyörivän lehden, pyörän, ihmisiä, autoja, mitä nyt muuta vois vastaan tulla? Ja mä testasin. Mä kokeilin kun se oli puistossa juoksemassa kovaa kyytiä poispäin. Se kääntyi ilmassa ja kiitolaukkasi takas mun luokse. Mä luotan siihen. Ihan helvetisti. Toivottavasti en koskaan joudu sanomaan, että luotin liikaa.

Parikymmentä minsaa siis oltiin. Olis voinu olla kauemminkin, mutta hanskat jäi kotiin ja sormet jäätyi.

--

Mikä helvetin jumitus täällä on aina tähän aikaan yöstä?! :P Tää ei anna päivittää näitä merkintöjä, lähettää vaan ikuisuuden mutta mitään ei tapahdu. Sit aamulla se on tullu sataan kertaan. Viime yönäkin sain poistaa miljoona merkintää kun se sit lopulta olikin tullu aikasen moneen kertaan...

Kirjoitan siis treenit tähän, kun en voi tehdä uuttakaan merkintää.
Ostin eläinkaupasta muinoin jotain jauhelihaa, musta se oli jotain paskempaa ku normimarketissa myytävä. Tai rasvaisempaa? Sellasta ihme huttua, normaalista saa hyvin muotoiltua palleroita mutta toi ei meinaa pysyä kasassa. Sulatin satsin sitä ja annoin pennun eka maistaa ennen treeniä, ja sehän sylki sen suustaan ennen ku nieli. Sit se kyllä kerjäsi heti lisää, eli ilmeisen hyvää oli alun epäröinnin jälkeen. :D Olen jo oppinut, että ei pidä olettaa että se syö mitään outoa, vaan kannattaa aina ensin testata.

5x maahan, 10 namia siis, sama kaava taasen. Tarviiko joka kerta aina kirjoittaa? "maa" -> käsimerkki vasemmalla kädellä -> nami vasemmasta kädestä -> kehut -> nami oikeasta kädestä -> "ok". Hyvin meni.

Tässä vaiheessa pentu alkoi etsiä lelua, mutta kun huomasi että mä jatkoin namien ottamista, se jätti sen haun kesken ja palasi luo.

5x istumista, viisi namia. "istu" -> 0,5-1s kehumista -> nami -> "ok". Hyviä. Alussa mun käsi taisi olla ylhäällä, mutta vikalla pidin ihan tietoisesti kädet kroppani lähellä kun sanoin "istu", ja ojensin namin vasta kun oli istunut.

Mutta annanko sen olla nyt "istu" vai vaihdanko sen sanaksi "sit"?!

Sitten vielä lopuks 3x kahdella jalalla kävelyn houkuttelua. Olen joskus naksutellut sille parit sarjat takajaloille seisomaan nousemisesta, tekee sen siis ilman että ottaa mistään tukea. Mudin omistajat varmaan voi uskoa että se ei ole temppu eikä mikään... se seisoo "mangustina" aina kun se ei näe jotain ja yrittää yltää paremmin katsomaan. :D Jos mulla on kädessä jotain tai on joku aita tms edessä. Se nykyään hyppii tosi vähän mua päin, se on vähentyny selvästi, mutta tota se kyllä edelleen tekee. En oo kieltäny, musta se on aika hupaisaa. Kun ei saa hypätä päin niin nousen sit pystyyn sun vieressä. :D Mudit....

No, houkuttelin sitä nyt sitten ottamaan muutamia askelia takajaloillaan tepsuttaen. Eka ok, tokalla tipahti, en palkannu vaan uusi yritys. Kolmas ok. En ota tohon mitään vapautuskäskyä käyttöön, enkä aio koskaan puuttua alas lysähtämiseen mitenkään, otetaan vaan uudestaan pystyyn. Olkoon pelkkä hauska temppu ja kävelköön sen verran minkä pystyssä pysyy. :D Ihan muutama askel riittää toistaiseksi, enkä aio treenata kovin usein. En kyllä tiedä miksi mudin kanssa pitäis varoa mitään hyppy- tai muita fyysisiä juttuja, kun se piru teloo itseään vapaalla satakertaisesti siihen verrattuna mitä voin koskaan minuutin treeneissä sitä rasittaa... mutta otetaan ny varman päälle.