maanantai, 8. joulukuu 2008
Maahan menoja
No, ma-ilta -sarakkeessa siis 20x maahan meno. Tein kaksi kymmenen sarjaa, välissä parin minuutin tauko. (Meidän tauko on kyllä luokkaa "jokojokojokokohtajatketaanpliis!?!?" Ei kovin rentouttavaa, eh... on se siis hiljaa ja pyörii jossain siinä lähellä, mutta pääosin kyttää mua ihan nonstoppina. Pitäis varmaan ottaa joku selvempi "tauko" -vihje käyttöön. Epäilen silti malttaako se rentoutua ja lösähtää esim. makuulle, mutta olis silti joku sana mitä vois käyttää esim. jos joutuu jättämään sen kentän laidalle kiinni odottelemaan vuoroaan agilityssa tms. Joku merkki siitä että venaa aikas nätisti niin kohta jatketaan. Joo, otankin tän heti ens kerralla mukaan!)
Ekat kymmenen ok. Sanallinen vihje, ehkä max 0,5s viive, käsimerkki. Koira selvästi kyttää sitä käsimerkkiä. Yritetään nyt edelleen jatkaa sanallisen vihjeen yhdistämistä, mutta jos tää nyt ei ota onnistuakseen, tyydyn ainakin toistaiseksi tohon käsimerkkiinkin. Pakkoko sen on osata maahan menoa sanallisesti ollenkaan? Vai onko oikeasti niin että pk-puolella ei käsimerkkejä saanu käyttää? Joku jossain vihjaisi niin.
Keksin kuitenkin yhden ihan hyvän niksin. Istun jalat koukussa, siis niin että mun jalkaterät on perseen alla jalkapohjat ylöspäin ja sääret reisien alla polvista taipuneena (hitto miten vaikealta toi kuulostaa :D). Aiemmin olen vetänyt käden suurieleisesti kauempana itsestäni lattiaan ja eläin siis putoaa hienosti sen perässä maahan. Nyt keksin ottaa namin käteen ja laskea kädet polvieni väliin/päälle. Ei lattialle, vaan siihen n. 5-10cm korkeudelle missä mun polvet nyt sit oliskaan. Menee maahan niinkin! Tää vois olla hyvä tapa häivyttää sitä käsimerkkiä. Se kyllä meinas alkaa raapimaan mun nyrkkiä, muista ärähtää siitä heti.
Tässä vielä havainnollistava kuva siitä kuinka käsi on tarkoitus häivyttää. En ole kolmikätinen mustekala! :D Käsiä luetaan siis tietysti vasemmalta oikealle, eli ensin pidän käden alhaalla jalkojeni päällä mutta vien sitä pikku hiljaa kauemmas koirasta/lähemmäs mahaani. Siis vaakasuoraa etäisyyttä. Neljännessä vaiheessa pystysuoraa ja sit lopuks sekä että.
Tauon jälkeen siirryin vähän. Siis todella vähän, ehkä metrin eri suuntaan :D. Yleensä namit on keittiön pöydällä ja olen siinä kyykyssä, mutta nyt otin namit rottahäkin päälle, kyykistyin siihen viereen ja meidän kaikkien paikka siis siirtyi n. metrin siitä tavallisesta.
Noin viidennen toiston jälkeen se jäi maahan, ei noussutkaan niin ku yleensä itse tekee. Syötin sille kolme namia putkeen, joka kerta namin antaessani toistin vihjesanan ja naksautin (kai?). Se siis pysyi maassa sen ajan mikä mun kädellä meni sen suusta metrin päähän namikipolle ja takas suuhun. Tokavikalla se sit ehti nousta, ja otettiin vielä kerran takas maahan. Tossa tulikin siis täysin yllättäen sitä kestoa! Olin ajatellut että paikalla oloa aletaan treenaamaan vasta myöhemmin, kun se ensin tajuaa ton liikkeen kunnolla ja osaa mielellään myös vihjeen, mutta sepä yllätti noin. Toivottavasti toi ei haittaa, kun en vapauttanut sitä.
(Se vapautuskäsky pitäis edelleen keksiä...)
Lopuksi muistin sanoa "loppu".
Kommentit