10x kapulan koskeminen. Laitoin kapulan rahille, se oli n. pennun rinnan korkeudella. Ekaa kertaa muualla ku lattialla. Ajattelin, että en hyväksy muita kun kapulan keskiosaan tökkäämisiä, ja varmaan seitsemänteen asti menikin oikeen hyvin. Pentu ei tainnu tarjotakaan vääriä. Sitten se teki ekan, joka jäi väljäksi ts. se nenä ei osunut kapulaan vaan jäi pari senttiä tyhjää. Tomppeli naksuautomaatti naksautti siitäkin. :P Seuraavana koski vaan kapulan reunaa, ja taas sormeni olivat aivojani nopeammat. Vikalla teki taas pari senttiä liian lyhyen kurotuksen eli ei koskenut, ja nyt munkin aivot oli heränny enkä hyväksyny sitä, Koetti uudestaan, osui, sai naksun ja vikan maksalaatikon murusen.

5x eteen tulo. Ekalla jäi monta kymmentä senttiä liian löysäksi, en hyväksyny. Luulen, että nyt kannattaa alkaa tehdä niin, että istun tuolilla tai seison paikoillani, ja pentu on ainoa joka liikkuu. Eihän oo tarkoitus että se "metsästää" mua muutenkaan, en mä siellä kentällä liiku sitä pakoon! Minä seison paikoillani ja kutsun pennun luokse. Eli kokeillaan nyt seuraavaks niin, että mä en liiku, ja kun se tulee oikeaan paikkaan, naksautan ja heitän namin. Vois myös pikku hiljaa alkaa treenata sitä, että mulla on nami suussa ja syljen sen sieltä pennulle, sais samalla käsiä häivytettyä ja sitä kontaktia siirrettyä käsistä mun naamaan päin. :D

Lopuks leikkiä, pennussa kauheet kierrokset. Tajusin, että ollaan viime aikoina leikitty normaalia vähemmän. Pitänee korjata asia. Kerran voitin lelun, ojensin sen käsivarren mitan päähän vartalostani, odotin katsekontaktia (nopeesti tuli), heitin lelun palkaksi huoneen päähän. Pentu säntäsi hakemaan ja toi sen takas, suuret kehut ja leikki jatkuu. Tokan kerran sama, paitsi että kun se tuli lelun kanssa takas, annoinkin maksalaatikkorasian jämineen nuoltavaksi ja lopetin siihen.