Aloin pohtimaan tätä kun mailasin Lotalle aiheesta.

Miten paikallaolo opetetaan? Mä en ole löytänyt mistään sellasia kädestä pitäen -ohjeita. Tai en ainakaan muista, en tiedä vaikka Kaimion pentukirjassa oliskin... pitää tarkistaa.

Siis ongelma on lähinnä se, että musta tuntuu että eihän sitä voi opettaa muuten ku kieltämällä väärästä, "väsytystaisteluna", eli täysin päin vastoin kun olen opettanut kaikki muut liikkeet. No, käytin tätä ulko-ovella ja autossa. En sano pennulle mitään. Kun se yrittää mennä ovesta, vedän oven kiinni sen nenän edessä. Aluksi aika rajustikin, jotta se ei varmasti ehdi ja säpsähtää että ups, mähän jään väliin. Mulla on koko ajan remmi kädessä / autohäkillä olen edessä sen verran että se ei mitenkään pääse livahtamaan. Pentu hämmentyy ja yleensä pyllähtää istumaan. Avaan oven, se nousee ja meinaa taas mennä, vedän oven kiinni. Toistoja n kappaletta ja saan viimein avattua oven ilman että pentu yrittää rynniä siitä saman tien. Pentu luultavasti katsoo mua hämillään edelleen istuen, jolloin annan puolen sekunnin odotuksen jälkeen iloisesti luvan "ole hyvä" ja lähdemme matkaan. Eli pointti on se, että ilman lupaa yrittäessäsi ilkeä ovi meinaa liiskata sut, minä en sano mitään, minä en ole paha. Kun saat multa luvan, mä suojelen sua niin että ovi ei hyökkää sun kimppuun ja pääset siitä läpi. :D

Eli tavallaan opetetaan se asia rankaisemalla/kieltämällä aina väärästä. Sama ruokakupilla, se kuppi nousee aina takas ylös jos pentu nousee ja meinaa varastaa ennen aikojaan.

Opetetaanko paikallaan olo siis samalla tavalla? Pentu istuu. Sanotaan pennulle valittu käsky, esimerkiksi "pysy", eikä sillä ole mitään hajua mitä se meinaa. Odotetaan hetki, jolloin se 99% todennäköisesti nousee, kielletään rauhassa ei, palautetaan pentu paikoilleen, toistetaan käsky, odotetaan taas virhettä, kielletään, palautetaan, toistetaan, plaaplaa... kunnes toistolla n se pysyy vaikka sen aluksi kriteeriksi otetun 2 sekuntia, sanotaan jo muualta tuttu "ole hyvä" -vapautus ja annetaan sen nousta.

Normaalistihan minä ainakin opetan liikkeet niin, että eka sheippaan sen halutun käytöksen (lähes) valmiiksi. Saatan käyttää käsiapua, kuten namin perässä houkuttelua tai käsimerkkiä muuten vaan. Maahan meno on esmes tässä vaiheessa, pelkkä sanallinen "maa" ei riitä, vaan tarvii käsimerkkiä lisäksi. Kädessä ei kuitenkaan tarvii olla namia, putoaa pelkän käden perässä. Vasta kun se putosi sen namikäden perässä, aloin yhdistää siihen sanallista vihjettä. Käytös oli jo olemassa kun nimesin sen. Ei niin, että sanon "maa" ja runnon pennun makuulleen/toivon että se menee sattumalta itsestään. Ja nyt sitten paikalla olo pitäis opettaa juuri niin, että kielletään kaikista virheistä (käytännössä lähinnä kai nouseminen, mutta voihan se teoriassa esim istumisesta valahtaa makuulleen) ja toivotaan vaan että se itse jossain vaiheessa tajuaa tarjota paikoillaan pysymistä jotta pääsen kehumaan siitä? Täysin nurinperin, eka käsky ja sitten aletaan karsimaan vääriä käytöksiä jotta saadaan sille määriteltyä haluttu sisältö, kun normaalisti ensin määrittelen käytöksen ja vasta sitten annan sille nimen. Huh!

No. Missä kohtaa mun pitää olla? Jos pentu on mun sivulla, se luulee että treenataan sivulla oloa. Eli varmaankin sen edessä nokat vastakkain?

Missä kohtaa kehun ja palkkaan? Mulla on naksutin käytössä.

Aloitanko istuen vai maaten paikallaan olosta? Myöhempää kisauraa ajatellen (haha, in your dreams, hitto minä saa tätä ikinä opetettua sille! :P) kumpi on parempi? Jos treenaa liikaa maaten niin sit kai tokon ylemmissä/ylimmässä luokassa (en edes muista onko se vaan evl:ssä) paikallaan istumisessa koira herkästi valuu maahan, jos on yhtään epävarma? Tarviiks tätä miettiä jo alussa?

"Istu" -> "pysy" (tai pelkkä "sit", jonka nyt meinaan ottaa kisakäskyksi ja josta ei koskaan nousta ilman lupaa) -> alan kehua, se ihan varmasti nousee. Haittaako se? Eli voisinko tässä samalla opettaa, että kehuminen ei tarkoita että voit lopettaa, että se oppis kestämään kehua myös kesken suorituksen? Moni koirahan lopettaa kun sitä aletaan kehua, ja mä olen miettinyt tätäkin monesti, miten opettaa että se jatkaa suoritusta edelleen. Mutta tästä tulee hyvin luultavasti kauhea kaaos ja ollaan molemmat pihalla ku lumiukot... :P

Käsimerkillä, jota käytän tehosteena kun kiellän ottamasta jotakin, se varmaan pysyis. Mutta en haluis sotkea sitä ollenkaan tähän, koska sen häivyttäminen on taas oma vaivansa.

Kertokaa ny ihmiset miten olette opettaneet paikallaan olon, joko arki- tai kisaversion! laura(at)fungii.org jos ei halua tähän vastata.

----

Okei, nyt löyty paras linkki tähän mennessä. Eli käske pentu istumaan, syötä sitä niin tiuhaan ettei se ehdi nousta, vapauta. Pikku hiljaa ala pidentää namien välistä aikaa. Jos ehtii jossain välissä nousta, kiellä (tai käytännössä mä käyttäisin äännähdystä, joka vastaa ei-sanaa ts. on sellanen "hei nyt menee väärin/älä jatka tota" -merkki olematta kuitenkaan varsinainen kielto tai rangaistus, ei siis niin voimakas kuin meillä esmes rykäisy on).

(Kisa)istuminen saa nyt tästä lähtien olla "sit", maahan meno "maa". Seisomista ei ole juuri otettukaan ylipäänsä ja sillä nyt ei niin kiire olekaan, joten olkoon toistaiseksi kokonaan. Mä luulen että alan treenaamaan noita molempia rinta rinnan.

Ja sitten se arkipaikallaolo. Mä vaihdan ulko-ovelle, ruokakupille ja autohäkkiin vihjeen "pysy". Yleensä pentu istuu noissa automaattisesti, mutta jos ei, en käske erikseen istumaan. Vain "pysy". Jos se siitä itse hoksais, että asento vapaa mutta liikkuminen kielletty? Luultavasti ei aiheuta mitään hämminkiä vaan odottaa edelleen lupaa kuten tähän asti. Epäilen enemmän että toi on niin tilannesidonnainen juttu että se ei tajua "mitä tapahtuu" eli mitä sanon... mutta kai sitä voi sit alkaa harjoittelemaan muissakin tilanteissa. Pentu remmiin, muuten vaan käsky "pysy", palautetaan jos nousee? Tai jotain.