Ulkona "odota" autiolla kadulla. Pysähtyi ja tuli pari askelta mua kohti, sai namin.

Eteisessä 5x sivulle tulo. Taas eri tilanne, ei olla koskaan treenattu suoraan ulkoa tultua. Ei ollu ees naksua, joten vaan sanallisesti "sivu", käsiohjaus, kehu, frolicin muru suuhun ja sama uudestaan.

Sisällä 4x kynnen leikkuu. Ärähdin kun yritti hypätä syliin omin lupinensa ennen kun olin kunnolla edes istunut ja tönäisin sen siis alas. Odotin hetken (eli suomeksi että se istahti ja otti katsekontaktin), sitten sanoin "hyppy", ei reagoinut, joten taputin polvia. Otetaanpa tääkin nyt ohjelmistoon, eli pelkkä kynsisaksien esille otto ja tuolin vetäminen pöydän alta ei oo vielä lupa hypätä syliin.

Pentu hyppäsi kaksi kertaa alas sylistä kesken kaiken, kun pengoin sen tassuja! Ihan kuin se olis luullu että lopetin, siis ei mikään "vttu et muuten leikkaa enää" -angsti. Ekalla kerralla luulin että se tipahti, kun mulla on niin liukkaat housutkin, mutta kun se toistui, olen varma että se hyppäsi itse. Tuli kyllä heti iloisena takaisin syliin kun taputin polvia uudestaan. Outoa. Onkohan tää jotain erikoista "onko pakko" -kokeilua kuitenkin? :D Pidä siitä ny sen verran kiinni ettei se vaan ota tota hyppelyä tavaksi, se olis tosi rasittavaa!

Lopuksi "alas" ja käsimerkki, meni heti, vain sanallinen kehu.

Uudestaan 5x sivu, palkkana tällä kertaa maksaa ja mukana myös naksu. Roikotin käsiä reisieni edessä, en siis sivullani vaan edessä, ja odotin että se menis itse sivulle. Kyllä se sinne päin hakeutui, mutta jäi pahasti vinoon. Kokeilin pari kertaa. Autoin sitten kädellä ohjaamalla. Näköjään se käsimerkki on edelleen se pointti, ei tajua vielä itsenäisesti. Jatkamme treenejä. Yritti vähän raapia taas kättä. Maksa on ehkä tässä liian hyvää, musta tuntuu että se on niin kierroksilla että ei oikeen tajua mitä tekee. Vois kokeilla ihan vaan nappuloilla, josko se sit enemmän ehtis kiinnittää huomiota siihen mihin se tulee ja millä kohtaa se on, ei vaan siihen että maksaamulletänneheti!! :D

Välissä leikkiä, kerran pyysin irroituksen. Olin jo lopettanut treenin ja ottanut salaa yhden namin taskuun, se ei siis tienny että siellä on. Kädet oli molemmat esissä. "Kiitos" sai sen kuitenkin heti irroittamaan ja kaivoin sille sen namin taskusta. :) Toisella kertaa kun voitin lelun itselleni, heitin sen olkkariin, ja kaivoin sillä aikaa namin valmiiksi. Sai siis lelun hakemisesta sen palkaksi. Tätä vois harjoitella aikansa ja vasta kun on 99% varmaa että se palauttaa heitetyn lelun myös ulkona, alkaa liittää siihen vihjettä. Ehkä.

Sitten siirryimme olkkariin treenaamaan selkään hyppäämistä. Otin pari videota, liitän niitä ehkä kohta. Pentu on jo hyvin kärryillä ja osaa läväyttää etujalat mun selkään olin sitten itse pystyssä polvillani tai "nelin kontin". Nyt pitäis saada se tulemaan sinne kokonaan. Se on aika vaikeeta itse, siinä tahtoo käydä niin ku tossa videon lopussa näkee... se siis "kaatuu" mun selkään eikä osaa käyttää takapäätään juuri lainkaan. :D No, katsellaan miten tää etenee.

Rotat on taas vapaana ja pentu kyttää niitä verkon ja muovin takaa. Pilkoin kolme frolicia ja otin tähän myös vähän sen omaa nappulaa kuppiin. Istun siis koneella ja katson olan yli tai peilistä mitä se tekee. Aina kun rottalassa kolisee ja pentu on edelleen rauhassa eikä yritä alkaa riehua mukana, annan sille namin. Aluksi sanoin sen nimen pari kertaa, ja ojensin selkä sinnepäin vaan kättäni jossa nami oli. Ei menny montaa toistoa kun se tajusi itse, että aina kun kolahtaa, kannattaa tulla hakemaan nami! :O Olen ihan puulla päähän lyöty. Ojensin siis hiirenhiljaa namikäden valmiiksi esille ja seurasin pentua peilistä. Se tuijottaa rottalaan, ei vilkuile mua välillä eikä siis tiedä että käsi on ojennettu ja nami tarjolla. Korva korkeintaan välillä kääntyilee mun suuntaan. Heti kun kuuluu kolahdus, se kääntyy ympäri ja tulee mun luo ojennetulle kädelle. On se aika ihme epeli!