Ensin kentän lähelle pöpelikköön n. 20min lenkille. L irtosi taas aikasen kauas, mutta minkäs sille mahtais. Mentiin toisesta päästä aika lähelle hiekkatietä, jossa yllättäen kulki joku tyyppi. En tiedä huomasko L edes sitä, ei ainakaan osoittanut mitään aikeita sen luokse menemiseen.

Sitten kentälle, ekaa kertaa. Kenttä umpijäässä, mutta löysin kohdan jossa lunta sen verran että ei juuri liukasteltu. Leikkiä ja kierrokset kaakkoon. :) Ehkä muutama minuutti. Sit pyysin irroittamaan, tungin lelua taskuun ja kaivoin namirasiaa toisesta taskusta eli se ei saanu itse irroituksesta mitään. Namirasiasta osa käteen ja muutama sivulle tulo + sivulla syöttelyä. Sitten palasimme siihen mihin jätin rasian ja muut kamat, avasin rasian ja annoin sen syödä loput nakinmurut suoraan purkista. Käytin omaa ääntä antaumuksella, kenttä raikasi kun hihkuin ja kehuin sitä aina kun se teki oikein jotain, myös leikkiessä siis. Sitten lopuksi kerättiin kamat ja poistuttiin.

Kävin kotimatkalla kahdessa eri kaupassa eli pentu sai odottaa häkissään varmaan sellasen tunnin yhteensä. Meinasin ottaa sen isolla Prismalla ulos ja viedä hetkeks kuuntelemaan kärrien kolinaa yms, mutta mulla oli niin uupunu olo että ajattelin etten yhtään jaksa keskittyä siihen, joten ajettiin vaan kotiin.

Pennulla on kauhea nälkä, annoin sille vähän maistiaisia kun paistan uunissa munuaisia. Varsinainen ruoka tulee vasta illalla, ollaan siis menossa sinne kentälle kaverin koiran kanssa vielä tossa parin tunnin päästä ja pitää pitää oma nälkäisenä siihen saakka.

--

Päivitys 20:30: koulun kentällä kaverin ja sen koiran kanssa. Aluksi hetki turinaa ja piskit meinas aloitella jo painia. Sit kuitenkin leikki seis ja hommiin. Etäisyyttä ehkä... öö, en minä tiedä. 10m? Kuten olen sanonut, olen tosi huono arvioimaan matkaa. Ei mitenkään ihan tolkuttomasti. Luksia kiusasi kauhea nälkä ja pari tuntia uunissa sulotuoksuja lähetelleet munuaiset, joten päästin sen piinasta ja otin munuaisrasian eka esille. Seuraamista, käytännössä pelkkää imuttamista siis, tehtiin neliötä (sivut ehkä 2-3m) niin että välillä oli näköyhteys toiseen koiraan ja välillä ei. Mä olin valmistautunu palkkaamaan sen pelkästä kontaktista, mutta pikkukoirapa yllätti ja teki ihan yhtä hyvin ku keittiössä! Kävin pari kertaa hakemassa kassista lisää namia kouraan. Välillä leikkimistä, mulla oli sen vinkuva pehmolelu mukana, epäilin että pelkkä köysilelu ei välttämättä oo riittävä. Hyvin malttoi leikkiä, toinen koira ei siis ollu yhtään häiriönä. Kaveri palkkasi omaansa kans välillä vinkuvalla lelulla, Luksi korkeintaan vilkaisi sinne, ei häiriintyny sen enempää. Niin, vieraat ei häirinny mutta kun ekan kerran otin irroituksen, sen jälkeen sen munuaishimo oli niin vahva että se ei kunnolla enää leikkinyt vaan kyttäsi vaan lisää nameja. :P

Otin vielä vähän eteen tuloja, tosi hyviä! Tiiviitä ja suoria ja ennen kaikkea se koiran valtava halu hakeutua siihen. :)

Lopuksi meille riitti mutta kaveri treenasi vielä hetken, joten oltiin siinä parin metrin päässä häiriönä ja palkkasin Luksia kun piti kontaktia muhun.

Sitten luoksetulot. Toinen koira kiinni pylvääseen, kaveri pitää Luksia ja mä menen n. 10-15m päähän. Hölkkäsin. Joo, tiedän että se alkaa kiljua vaikka vaan kävelisin, ja tulisi varmaan tuhatta ja sataa niinkin, mutta "hetsaan" silti juoksemalla karkuun. Käännyin ja odotin että piski on hiljaa ennen kun kutsuin ja se päästettiin irti. Luksi liukui noin kaksi metriä mun ohi, jarrutusmatkan arviointi ei siis osunu ihan kohdilleen. :D Toistettiin toisenkin kerran, tismalleen samanlainen suoritus. Kiitolaukkaa tulee juu.

Lopuksi vielä pentu otteeseen, eli kaulasta/leuan alta ja toisella kädellä mahan alta, vihje "hampaat", kaveri lääppii takapäätä. Sain pitää päätä ihan napakasti, olis kurotellu kaverin kättä muuten. Silmät pyörii päässä, mutta ei murraa, koettaa vähän lysähtää alas mutta mun mahanaluskäsi estää. Ei rimpuillu mitenkään hirveesti, joko mun ote oli niin hyvä tai sitten se totesi jo silloin Iitun kanssa, että rimpuilu ei vaan auta? Kehun, tosin vähän ehkä turhan kimeästi, muistin ohjeen vasta jälkeen päin... että pitäis olla itse tosi rauhallinen ja määrätietoinen, äänikin, ei liian kimeää kimitystä joka vaan lietsoo epävarmuutta. Toistelin vihjettä pari kertaa, kaveri kopeloi edelleen, siis ehkä jonkun puoli minuuttia putkeen. Pentu mun mielestä vähän rentoutui siinä ajassa. Annoin välissä yhden munuaisen palasen, lopuksi sitten oikeen kunnon palkka, kourallinen munuaista.

Kokonaisuudessaa tosi hyvä fiilis :). Ehtisin vielä ilmoittaa sen Tampereelle, mutta antaa nyt olla, ettei vahingossakaan tule stressiä takarajasta. Uskon, että tosta lääppimisestä tulee ihan hyvä, nyt kun mulla on tarkat ohjeet ja päästään treenaamaan sitä (sunnuntaina mennään villisten trimmauskurssille, pari ihmistä on lupautunut lääppimään tota, ja sit meinasin taas yrittää saada sen leikkimään siellä häiriössä. Ei siis trimmailla, ollaan ihan vaan ulkopuolisena siellä aluksi vähän aikaa mukana :D). Samoin tosta keskittymisestä olen tosi yllättynyt, en edes salaa haaveillut että se menis noin hienosti! :o Ei juuri huomannu eroa että ollaanko keittiössä vai kentällä vieraan koiran lähellä. Vautsi!

Treenin jälkeen piskit sai leikkiä vähän aikaa. Luksi yritti tapansa mukaan toisen selkään, josta sai komeat murinat ja äkkilähdöt. Eikö se silti kokeillu vissiin viidesti, ja sit vasta suostu leikkimään vähän kohteliaampia leikkejä. :D Pari kertaa ne meinas juosta tosi kauas, ja piti huutaa perään. Käytin käskyä "takaisin", hyvin tulivat.

Kotona iltaruoka, jonka se tätä kirjoittaessani oksensi matolle. Kummallista. Annoin pistellä takaisin, harmaata nappulaa ja nakin pätkiä, namii...