Joo, en taas paljoa ajatellu, sen kun toimin vaan, mutta eipä onneksi tainnu mennä vikaan...

Piski tuhahteli rapun äänille, kielsin. Ääni lakkasi samalla ja piskikin sit hiljeni. Kohta kolahti taas, piski sanoo räyh, minä karjaisen. Piski tulee mun viereen, sanon sille tylsällä äänellä äänellä että pää kiinni pösilö. Tylsä ääni = sellanen jonka on tarkoitus vähätellä tapahtumaa, osoittaa karjaisun jälkeen että en oo enää vihainen mutta mikään kehukaan se ei varsinaisesti ole. Sellanen että olit niin tollo etten viitsi edes lirkuttaa sulle kunnon kehuja. :P

Sitten kolisi kohta taas, ja tällä kertaa se ei sanonu ollenkaan mitään. Palkkasin siitä namilla (nappulalla).

Eli.. pointti oli se, että olen pääosin yrittänyt ennaltaehkäistä puhinaa palkkaamalla ennen kun ehtii edes äännellä. Näköjään se ei riitä, tätä on jatkettu vissiiin useempi kuukausi ja edelleen se välillä koettaa alkaa rähisemään. Musta tuntuu että mudi on monessa asiassa tällainen. Ehkä tää on sitä mistä kasvattajan kanssa oli puhetta, että pelkkä posiviitinen vahvistaminen ei mudin kanssa välttämättä toimi? Mä ainakin koen niin, että ei riitä että palkkaan oikean ja väärä on vaan jotain harmaata mikä jää ilman huomiota. Se ei pysy harmaavalkoisessa maailmassa, sillä pitää olla mustaa ja valkoista. Sille pitää näyttää rautalangasta vääntäen myös se mikä on ehdottomasti kiellettyä. Se on niin kekseliäs että en mitenkään pysty pelkällä palkalla pitämään sitä "kaidalla polulla", vaan se harhailee ihan harhailemisen ilosta ja etsii uusia sovelluksia. Ne pitää kieltää, huomioimattomuus ei riitä. Mudinpoikasesta on sikahauskaa vaan seikkailla, se ei tarvii siitä muuta palkkaa. Itsessään palkitsevaa siis.

Luulen, että tossa vahtimisessakin on kyse samasta. Mudin mielestä kivointa on

1. olla hiljaa ja saada namia

2. sanoa räyh

3. olla hiljaa saamatta mitään

Ei mitenkään ihme sinänsä. Joku vähän tossukampi koira varmaan tyytyis kolmoseenkin sen kummemmin vääntämättä. Luksi ei. Kakkoseen on siis pakko puuttua kieltämällä/rankomalla, tai muuten kolmonen ei koskaan nouse sen ylitse pikku mudin mielessä. :P