Iltapäivällä kahden maissa:
10x seiso. Parilla meinas vähän lässähtää perse kohti lattiaa, mutta ihan ookoo.

Sitten jäin vaan hiljaa seisten odottamaan mitä pentu tarjoaa itse. Yleistä häslinkiä, yksi maahanmeno josta naksautin, sitten se tuli sivulle, josta naksautin myös. Sen jälkeen putkeen 5x sivulle tulo, kääntyilin niin että se sai tosissaan hakea oikeaa paikkaa. Hyvin haki! En sanonu missään vaiheessa mitään, naksauttelin vaan.

Vikan jälkeen valmiiksi ladattu ruokakuppi käteen ja hihkaisu "jeee, syömään!".

---

Neljän maissa:
10x kosketusalusta. En muista kauanko tää on ollu tauolla, viikkoja, kuukauden ehkä? Tarjosi enimmäkseen alustan haistelua, huolin vaan ne kun etutassu(t) oli alustalla. Selvästi muisti että jotain sen kanssa piti tehdä, mutta aika hakusessa tassujen käyttö oli. On otettu niin paljon noutokapulaa niin tarjoaa siksi kuonokosketusta, varmaan?

10x sivulle tulo, jälleen niin että olen hiljaa ja kädet roikkuu sivulla rentoina (vasemmassa on edelleen namit kyllä 'houkuttimena'). En kuitenkaan ohjaa sitä kädellä houkutellen, vaan käsi roikkuu paikoillaan. Naksun ja namin annon jälkeen käännyn 30-60 astetta lähes paikoillani ja sen pitää uudestaan hakea paikkansa. Hienosti tajuaa! :) Tässä alkaa tulla jo sitä, että se kiepsahtaa "edestä" sivulle, eli aion opettaa sen siirtymään tolleen kiepsahtamalla, en takaa kiertäen.

Mitenhän saisin tän saman paikan tajuamisen tohon eteen tuloonkin? Ihan loogista että sen on helpompi hahmottaa kun kriiteeri on "ole mun jalan vieressä" verrattuna "ole kohtisuorassa mua vastaan".

Meidän sivulle tulokin on vähän turhan tiivis, mutta mä pohdin tätäkin ja totesin että mä tykkään siitä tollasena. Menköön sitten vaan kisoissa pisteitä. :P

--

22: ruokakuppi ladattu valmiiksi odottamaan ja vaihteeksi treenit olkkarissa. 3x 5x sivulle tulo, jälleen itse hiljaa, piski saa hakea paikkaa. Otin kaksi sarjaa videolle. Ekassa mä palkkaan sitä joka jumalan kerta orava-asennosta!! Jumankauta, vähän nyt tarkkuutta peliin! Valmiissa liikkeessä on toki tarkoitus että mä seison suorassa, mutta tässä vaiheessa on nyt vaan näköjään pakko kumartua sen verran että näen onko se edes oikeassa asennossa tai tästä ei kyllä tule hevonhelvettiäkään. :P Toka videoitu onneks aika hyviä, kolmannesta sarjasta vaikea sanoa mitään. Jos olisin rikas, ostaisin kokovartalopeilin, olisko aika iso apu koirankoulutuksessa...

5x sit (sisältää ok:n). Neljännellä nami tippui ja koira kumartui poimimaan sitä aavistuksen ennen vapautusta. En tajunnu tehdä mitään, ja ei kai ollu syytäkään? Tarkkuutta vaan itselle että nami menee suuhun eikä lattialle niin näin ei käy...

Sit alko olla itseltä jo fiilis kadonnu, mutta jauhelihaa oli vielä pieni möykky ja se alko olla aika lentoon lähdössä, joten ajattelin käyttää sen vielä loppuun tän vuorokauden puolella. Olishan sen voinu kaataa kuppiinkin, kas kun en tajunnu moista. :D Namit huomattavasti normaalia isompia siis.

Aloitin sitten arkipaikallaolon eli 2x "pysy". Ekaa kertaa siis muualla ku ulos lähtiessä tai kupilla. Ja mä oikeasti suunnilleen tärisen jännityksestä, mitä jos pentu mokaa, mitä jos mä mokaan, iiks, hirveetä, kamalaa. :P Yksi nami kun piski istahti mun edessä (ei niin tiivis ku eteen tulo, ettei varmana sotke siihen), sitten käsky "pysy" ja se pakkoliike-käsimerkki perään. Se vaan tuli! Mä en mitenkään malta olla avustamatta noin! Pari-kolme sekuntia odotusta, ekalla vähän tärisytin jalkojani, tokalla kallistuin ihan hitusen taaksepäin, nami ja "ok". Otin tänkin videolle, mutta siihen loppuun tuli kaikkea vammailua ja jos muokkaan videota, movie maker -ohjelma pakottaa tallentamaan sen muotoon joka taas ei käy photobuckettiin. Hmpf.

Eli se loppusäätö meni niin, että heitin sille noiden jälkeen vinkulelun keittiöön, se haki sen, tiputti n. metriä ennen mua, sai kuitenkin jauhelihan vikat muruset (miksi?! :P), sit "syömään!" ja kuppi pöydältä käteen ja ruokintapaikalle -> istuu -> parin sekunnin odotus -> ole hyvä.

En mä tiedä onko se niin paha, jos käytän paikalla olossa käsimerkkiä apuna. Eiks siitä oo hyötyä luoksetulon pysäytysliikkeissäkin? Tai sit kaukokäskyjen jonain käskynä? Mietin sitäkin, että onko siihen arkipaikallaoloon pakko olla edes sanallista vihjettä olemassakaan, eikö pelkkä käsimerkkikin vois riittää?

Sehän nyt kuitenkin sujui ihan hyvin, joten ohjaaja lakkaa tärisemästä ja treenataan tätä nyt päivittäin. Jo on korkea aika että 5kk pentu osaa jonkinlaisen aloillaanolokäskyn. ;) Mä otan sen mudipaitakuvan Kaisa sulle heti kun se osaa olla sen verran paikoillaan että voin käskeä sen johonkin, käyn painamassa kameran itselaukaisunappulaa ja palaan pennun viereen. Mitähän siinä menis? Viisi sekuntia? Plus toki mun häiritsevä liike. Keston lisääminen tuskin on kauheen vaikeeta, kun nytkin aloitin jo usealla sekunnilla, mutta epäilen että liikettä saa ottaa hyvin varovasti mukaan, pentu on yleensä sellanen sähikäinen että se singahtaa hyvin pienestä mamman perään. Selvästi se kyllä oli kärryillä ja "pysy"-käsky liikautti herneitä sen aivokopassa, eli ilmeisesti aiemmat treenit (pysymisen hokeminen ovella ja kupilla) on auttaneet ja sille on jääny niistä päähän myös vihje, ei pelkkä tilanne! :)

No joka tapauksessa, lupaan että se kuva tulee tän kevään aikana. :D Siinä meidän eka selkeä tavoite. Opeta arkipaikallaolo siihen saakka, että voin jättää pennun, kävellä parin metrin päähän kameran luo, painaa nappulaa (itselaukaisijan vaihtoehdot 2s ja 10s, eli tässä varmaan 10s, muuten en ehdi takas), palata pennun vierelle, kyykistyä siihen ja odottaa että kamera välähtää ja vasta sitten vapauttaa piskin.  Huhhuijaa, siinähän sitä onkin urakkaa kerrassaan!