Kaveri tuli meille 22.30. Pentu oli hyvin tuttavallinen, pari kertaa sai muistuttaa mitä tarkoittaa "alas" ja että vaikka mä käännän selän, sitä kaveria ei härkitä silti... lopuksi riitti pelkkä rykäisy. On se aika porsas, eikä tahdo edes välittää vaikka vieras itse komentaisi. Tosin kukaan ei ole kehdannut komentaakaan sitä niin ku minä. :D

Pentu hääri siinä meidän mukana koko illan. Käytin sitä pari kertaa ulkona kadunkulmassa kusella, hämmästeli kyllä ja oli vähän pinkeä, mutta teki reippaasti tarpeensa, söi tarjotut namit ja oli siis ihan kuulolla, ei niin stressissä etteikö olis pystynyt. Sai pari juustonaksua, pizzan reunaa ja ties mitä maistiaisia ihmisten ruuista. Vannotin sitä että et vaan sitten ripuloi niitä yöllä sisälle, ja eihän se.

Kerrankin muistin käyttää tilaisuuden hyödyksi, eli kaveri katsoi sen hampaat. Hyvin antoi kaivella, ei siis pelkkä vilkaisu, vaan ihan kunnon tsekkaaminen. Tätä pitäis nyt ihan tosissaan saada treenattua mahdollisimman vieraiden kanssa, se Tampereen näyttely olis kahden kuukauden kuluttua... :o

Olimme baarissa 02-05, pentu jäi aivan rauhassa kotiin eikä mikään kielinyt siitä että se olisi pelännyt yksin ollessaan. Paukekin alkoi kahdelta jo olla ohi, mutta laitoin radion kuitenkin vielä pikkasen kovemmalle. Viideltä kusetus, ei paukkunut enää lainkaan. Istuttiin vähän yli tunti keittiössä kaverin kanssa, pentu jaksoi taas kantaa kaikki lelut mulle ja touhotti virkeänä. Mä yritin kyllä kysyä siltä, että eikö sua väsytä, tiedäksä mitä kello on. :D Hyvin se kyllä paneutu saman tien petiinsä kun sammutettiin valot ja ihmiset alkoi nukkua.

Kahden maissa ulkona n. 20min, mulla kokovartalovitutus. Lähtö yhtä huutoa, pari ohitusta jotka mentiin mentaliteetilla "uskallapa edes yrittää jotain pelleilyä niin teen susta rukkaset", en juuri jaksanut pysähdellä, vaan kävelin tasaista vauhtia ja pentu sai haistella vaan sen minkä kerkesi ennen kun naru loppui. Kerran se tuijotti toista koiraa niin että poikitti mun eteen, ja kävelin ihan surutta sen päälle. Meillä on muutenkin vähän hakusessa edelleen tää kuka väistää ketä. Mä ihan huomaamattani väistelen sitä, jos se seisoo oviaukossa tms niin astun yli tai 20cm sivuun. Ok, mutta sitten joskus kun mulla onkin kädet täynnä tavaraa enkä näe missä pentu seisoo, sen pitäis väistää hittoon etten kaadu siihen. Pitäis muistaa nyt taas muutenkin tehdä noin "pennun läpi kävelemisiä", ja vaikka tuupata siihen jalalla vähän vauhtia kun se on niin laiska väistämään. :P En siis pidä tätä minään "johtajuusongelmana", vaan ongelma on lähinnä se että Luksi viis veisaa vaikka joku kerta kompastuisin sen päälle, siitä se olis hauska leikki. Musta ei ole.