Me oltiin eilen illalla kans tuolla samalla jäällä, ja tänään mulla piti olla vapaapäivä kun koko viikonloppu oli niin aktiivista menoa. Aurinko porotti kuitenkin lähes pilvettömältä taivaalta, niin toi mamma ei millään malttanu koomailla sisällä, vaan me mentiin tänäänkin reiluks tunniks tonne jäälle. Kirmattiin suurin osa ajasta keskellä, poissa valmiilta urilta, eli sellasessa parinkymmenen sentin hangessa. Mamma valitti että jaloissa tuntuu eikä se jaksa juosta koko ajan mun kanssa. Pyh! Mä en väsy koskaan. Kattokaa ny:

Jossain vaiheessa me onneks tänäänkin leikittiin mun uutta suosikkileikkiä. Mamma pyytää mut hollille ja sit se sanoo "heitetäänkö?". Mää ihan tärisen kun tiiän että kohta se laittaa käden taskuun ja viskaa sieltä namin pitkin maita ja mantuja! Heitä jo!


Mää oon aika taitava ettimäänkin. Katon mihin se suunnilleen tippuu ja sit työnnän nenän hankeen. Joskus kyllä käy niin että en löydä (mamma väittää että ehdin polkea lunta siihen päälle, hmpf?), mutta sit meen vaan takas ja ilmoitan että anna prkl lohdutusnamia edes. Ei se kyl yleensä anna, se vaan nauraa että voi reppanaa, se jää sit sinne ja korkeintaan heittää mulle uuden.

Tän mä löysin vaikka hetki piti ensin pyöriä.

Sit me taas vaan juostiin. Tai mä juoksin ja mamma laahusti suurimman osan ajasta vaan perässä...

Se aina jaksaa hämmästellä ku muka hyppään niin pitkiä loikkia?!