Just pari viikkoa sitten taisin sanoa, että se on aikuistunut ja tajuaa mitkä on sen ja mitkä mun kamoja, eikä ota jos sille ei ole annettu. Ja ketut!

Helsingissä se veti lattialle jääneestä muovikassista folioon pakatun pizzani. Ahmi niin ekstaasissa ettei huomannut kun kävelin sen luo. Karjaisin että mitä sä teet ja tempaisin niskanahasta kiinni, ja koira pelästyi sitä niin että kiljaisi... se oli vähän aiemmin ollu siellä kassilla ja hätyytin sen jo kerran pois.

Äsken se hyppäsi täällä omassa kodissa ottamaan yhden mun tavaran pöydältä alas. Tollona vaan toi sen suoraan mulle, että kato mitä mulla on... se oli pöydällä vielä hetki sitten, olen aivan varma että se ei ole itsekseen tippunut lattialle vaan pentu kiipesi hakeman sen.

Aaaargh!

Eli nyt saa taas piilottaa kaiken kun ei ole vahtimassa, ja kun on, jätetään jotain tosi kiinnostavaa esille ja saadaan raivari kun yllätetään koira rysän päältä. Mä olen viime aikoina miettinyt miksi otin mudin, kun vihaan sekä pöydille hyppimistä ja kaiken varastelua että ihmisiä päin hyppimistä, ja tietääkseni nää on aika yleisiä ongelmia mudeilla... varastaminenkin on koiran kannalta vaan fiksua, se että koira erottaa koska se onnistuu (ihminen pois) ja koska ei (ihminen läsnä). En usko että tosta tulee koskaan sellasta, että voin jättää koulupäivän ajaks paljaan pizzan pöydälle ja se odottaa mua kun palaan illalla. Sen sijaan muovikassissa foliossa oleva pizza saa luvan säilyä eteisen lattialla kun olen toisessa huoneessa, tai mun pöydälle jättämäni ateria saa pysyä siinä sen aikaa kun käyn pesemässä kädet vessassa tms. Tai kun mulla on illanistujaiset ja herkut sohvapöydällä, koira saa luvan jättää ne rauhaan niin kauan kun olen läsnä. Tapellaan tästä vaikka miten pitkään, mutta vielä mä onnistun. Perhana sentään! Mä otan tän ehkä liian henkilökohtaisesti, ei se nyt ole mitään vittuilua mulle... se on vaan älykästä koiralta. Järkevää. Luonnollista. Ei kunnioituksen puutetta ja vittuilua "hähää, pöllin SUN eväät ku selkäs käännät!".

Huoh.