Tein  taas ruokaa laittaessani "testin". Pentu saa karjalanpiirakan reunat jos pysyy makuulla niin kauan että pääsen viemään sen sille. En sano mitään, haluan että pentu hoksaa että se ohjailee omalla toiminnallaan mun käytöstä.

No, sain piirakan käteeni mutta kun ojensin sitä koiraa kohti, se nousi. Peräännyin, koira istui ja katsoi mua, ja tartti odottaa muutama sekunti, niin lamppu syttyi. Piski vajosi takas maahan, vähän nytkähti mua kohti kun lähestyin, mutta vetäydyin vähän taaksepäin ja sen jälkeen se makasi kun kivi. Hauska huomata, että mudi se todella oppii pirun nopeasti!

Iltaruuan kanssa yritin ohjata sen jonnekin kauemmas istumaan, mutta pentu ei meinannu tulla mun mukaan vaan jumitti omalla vakipaikallaan, että hittoako huidot, mä oon jo asemissa :D. Sain sen sit lopulta vähän pöytään päin, hyvin pysyy. Ruuan seassa oli melkeen viikon vanha viili, toivottavasti pysyy sisällä...

Eilen yöllä leikkasin vielä rottien kynsiä. Pentu kärkkyi ja olis halunnu kans rottien palkkana ollutta Nutri Plus-geeliä. Totesin että sunnuntaisinhan oli sunkin kynsienleikkuupäivä, ja että ilmaseks ei mitään geelejä jaella, leikataas samalla sutkin. Mua stressaa toi, muistin sen kyllä aamulla mutta oli niin nihkee asenne itsellä että ajattelin siirtää maanantaiks. :P Annoin pennun olla lattialla, leikkasin molemmat etujalat ja koira oli taas aivan normaali, ei mitään venkoilua! Mä en kerta kaikkiaan vaan tajua aina mistä nyt tuulee, mutta koska se tosiaan oli niin ok niin leikkasin molemmat etujalat, palkkasin geelillä, otin toisen takajalan mutta siinä ei kyllä ollu juuri leikattavaa, joten pelkkä räpläys ja palkka. Sit meinas karata rotta ja piti säheltää sen kanssa, ja tsekkasin toisen takajalan vähän myöhemmin. Siinäkään ei leikattavaa, kehuin vaan.

Tänään on ollu taas koomapäivä. Aamulla vajaa puoli tuntia laahustamista, iltapäivällä ehkä vartti. Kai meillä on niin rankat viikonloput kun molemmilla on aina "blah, maanantai, ei viittis mitään" -fiilis. :D