Katsoin Kansalaisen karttapaikasta uuden reitin. Oli hauskaa niin kauan kun tietä riitti. Sitten tulimme risteykseen jota on muistanut nähneeni kotona kartassa lainkaan, ja valitsin vaan toisen polun. Eksyimme. No, onneksi talvella voi palata omia jälkiään takaisin. Loppumatkasta pentu alkoi tuijottaa villat pörhöllään metsään, ja minä mietin alanko itkeä (murhaaja), laulaa (karhu) vai puhua kännykkään kuuluvalla äänellä (pelokas murhaaja)... patistelin koiraa hyvin kuuluvasti että ei siellä mitään oo, mennääs nyt vaan, ja jätti se sit lopulta sen kyttäämisensä. Onneksi. Ihan äkkiä en kuitenkaan lähde toiste uuteen ryteikköön pilkkopimeällä...

Yksi luoksetulo, hyvä, ja yksi odota-käsky takas päin tullessa metsäautotien risteyksessä. Valuu muutaman metrin vastaan (olin käskyn antaessani jossain melkeen 10m päässä), mutta muuten ok. Irtosi ajoittain menomatkalla tosi kauas, hyvinkin joku 50-60m, mikä harmitti mua kovasti. Käännyin pari kertaa ympäri ja pari kertaa jäin vaan odottamaan että palaa takas päin ennen kun jatkoin. Löydettiin parikin jotain lautahökkeliä, ekan pihaan annoin koiran mennä ja se tais käydä ihan kuistilla saakka, tokalla kielsin, hyvin uskoi.

Kotona iltaruoka ja sitten portin taakse. Aloin vihdoin ehdollistaa Orsi-rottaa naksuttimeen. Valitsin pienen pähkäilyn jälkeen noin milli x milli -nakinpaloja, ja ne oli niin pieniä että päädyin ojentamaan niitä pinseteillä Orsille. :D Ottaa se nätisti kädestäkin, mutta halusin että näen koska se saa sen suuhun jotta naksu tulee oikeaan aikaan, eikä niin että se kaivaa murusta mun paksujen sormien välistä. 10 toistoa. En ehtinyt seuraamaan koiran fiiliksiä aidan toisella puolella, mutta ainakin se istui kiinnostuneena portilla katsomassa. No, se istuu siinä aina jos olen toisella puolella, saati jos kyykistelen lattialla ja lässytän rotalle. :P Jahka saan Orsin ehdollistettua naksuun, aion ihan oikeasti yrittää opettaa sille jotain. Pallon työntämistä tai jotain, pitää miettiä mistä olis helpointa aloittaa. Rotat kouluttamisen lisäksi mun tavoite on kyllä myös saada pentu kiehumaan raivosta portin takana, "onpas härskiä että ROTTA käyttää MUN NAKSUTINTA ja syö MUN NAMEJA!" -tyyliin. ;) Kateus on valtava voima, ja toivon että se lisää Luksin motivaatiota.

Naksuttelu- ja kaikenlaiset pikkutarkat jutut saa nyt olla tauolla jonnekin kevääseen saakka. Kuukauden, kaksi? Katsotaan miten tää tästä kehittyy. Sillä aikaa aion keskittyä:

1) näyttelyjutut eli seisominen, ravi ja kopelointi


2) ulkona vasen/oikea/suoraan -suuntakäskyt risteyksissä -> sanon samalla kun koira alkaa kääntyä ja kehun perään, ei mitään sen kummempaa ohjailua/palkkaa


3) ulkona reunaan-käsky (kriteerinä sama reuna jossa minä olen) -> sanon kun koira menee itse reunaan ja kehun perään


4) ulkona lähellä-käsky. Kirjoitinkin siitä jo. Sellainen mitä voi käyttää vapaana ohitettaessa ja liukkaissa alamäissä yms. Pysy metrin säteellä minusta ja ole joten kuten kontaktissa lisäohjeiden varalta, silmiin ei tarvii tuijotella nonstoppina. Ajattelin alkaa hokea sille vihjesanaa kun se tekee sitä itse. Tulee hollille -> "lähellä!" -> "hiieno, lähellä, nooin, lähellä, jee!" -> ehkä namipalkkaa välillä -> "ok" tai "mene" kun riittää.


5) leikkiminen ja erityisesti lelun palauttaminen. Mulla on tässä vielä vähän mietittävää, laitanko lelun vai koiran liinaan? Jahka se palauttaa maastosta löytämänsä/heitetyn/leikissä voittamansa lelun suht luotettavasti, alan jalostaa sitä
A) esineruuduksi
B) eteen menoksi

Siinähän sitä olis jo tekemistä kerrassaan ;)