Iltaruoka valmiiksi kuppiin, mutta kuppi selkeesti pöydälle piiloon, ei reunalle kiusaamaan

Noutoa. Halusin kolme puruotetta kapulasta, sain ensin vasta kapulaa esille tuodessani yhden haukkaisun ja sitten yhden pienen suun avaamisen jota en hyväksynyt, ja sen jälkeen hämillään olevan koiran... olisinpa tajunnu kehua! Otin tän videolle ja jotenkin alko itseä jännittää niin että olin ihan kauhusta kankeana. :D No, sain sitten koiran houkuteltua aavistuksen avaamaan suutaan kapulan vieressä, josta "jep" ja nami. Toka parempi, kolmas samantasoinen tokan kanssa.

Jatkossa:
1) kehu äänellä vuolaasti kun avaa suuta vähän, mutta odota kunnon avaaminen ennen namipalkkaa.
2) ole tarkkana aloituksen kanssa. nytkin koira siis hyppäsi istumisasennosta kapulaa vastaan ja "näykkäisi" sitä kun olin vasta laskemassa kapulaa sen tasolle. en ehtinyt tarttua siihen mitenkään... tää aiheuttaa just sen että koira luulee että ai ei kelvannutkaan, eikä toi yksilö ainakaan kovin tyrkytä sitä uudestaan.
3) jos koira vaan istuu ja tuijottaa pitempään kuin pari sekuntia, vie kapula hetkeksi selän taakse pois tarjolta.

Vikan jälkeen kutsu syömään. Halusin koiran sivulleni ja jättää sen pysy-käskyllä siihen niin että vien kupin paikoilleen. Ja miksiköhän en voinut sano koiralle "sivu"?! Koska se ei ehkä olisi heti älynnyt tulla siihen, vaan olis tarvinnu vähän käsiapua.. no helvetistäkö se koskaan oppii tulemaankaan, kun olen niin hysteerinen "älä koskaan pyydä ellet ole varma että koira toteuttaa sen" -ajatuksissani. Osoitin siis eka sormella mun vasemmalle puolelle, koira kävi siinä kerran ja meni sit takas sinne missä normaalisti odottaa ruokaansa. Kutsuin sitä uudestaan että tuu tohon vaan, ja sit ohjasin sen sormella sivulle. Merkkaus kehulla, käsky "pysy" ja vein kupin. Hyvin pysyi! Ton se ihan oikeesti ymmärtää, se on kyllä nyt niin monessa tilanteessa testattu. :) Odotutin n. 7 sekuntia. Mun pitää laskea mielessäni, koska muuten aina siinä n. viiden sekunnin kohdalla ajattelen että eiköhän siinä jo ollu aika pitkä aika... tai pitkä ja pitkä, sinne evl:n paikallaistumisen kahteen vai neljään minsaan on vielä valtava matka, mutta silti. ;) Pitää muistaa nyt olla tarkkana tässä siinä, että joskus vapautan sen samalla sekunnilla ku lasken kupin lattialle. Tai vaikka ryntäämään mun perään jo ennen kun olen laskenut kuppia? Ettei nyt käy niin että kasvatan aikaa tylsän tasaisesti. Pitäis melkeen tehdä joku numeroluettelo jääkaapin oveen, ja aina kun meinaan istuttaa sitä paikoillaan, katsoa ensin mikä aika on vuorossa. Ei vahingossakaan tulis mitään kaavaa. Joo hei, teenpä oikeasti! Sit voi aina vaan ruksata yli sen mikä on viimeeks tehty. Nää saa nyt sit koskea ruokinta- (1), uloslähtö- (3-6) ja erityisiä koulutustilanteita (0-4), suluissa vuorokautiset määrät.

Ruuan jälkeen tuli vielä mieleen, että sitä sivulle tuloa pitäis opetella niin se ehkä joskus oppis sen... (mitä, eikö se opikaan itsestään?! :P) Siispä 15 namia käteen ja valmiiksi pienenpieneksi pilkottuja murusia hollille, heitän ne sille loppupalkaksi lattialle etsittäväksi. "Sivu!" ja tarvittava käsiapu, välillä syötin useemman namin sivulla istuvalle koiralle, välillä uusi toisto heti. Pari kertaa vapautin sen välissä.

Mulla on jotenkin vähän hakusessa tääkin.. pitkällä suoralla esim. ulkona on toki helppo tehdä niin, että käsky, palkka, uusi käsky ja askel eteenpäin, palkka... mutta entä jos haluis treenata eri kulmista sivulle tuloa? Ei niin että me vaan kävellään eteenpäin, vähän niin ku tosi lyhyttä, yhden askeleen seuraamista. Koira tulee sivulle -> heitän namin jotta saan sen irtoamaan ja tulemaan edestä päin, joo. Mutta jotenkin musta toi tuntuu vähän väärältä... siis kun eikö se pitäisi palkata kun se on sivulla, eikä aina niin että heittää namin muualle? Ehkä jotain sellaista, että syöttää x namia sivulla istuvalle koiralle ja heittää sit yhden haettavaksi, niin pääpaino on siinä sivulla olossa. Tai sitten toki voisin itse vaan kääntyillä vaikka paikoillani, mutta meille molemmille se on vielä liikaa että kummankin pitäis liikkua, ne käännökset menee ihan kaaokseksi. :D

Tätäkin pitäis tehdä ulkona (->tilaa juosta ja hypellä) ja nimenomaan lelupalkalla. Näkee että namin kanssa piski on hyvin matalassa vietissä, ja sisällä en saa edes vauhtia sillä että siirtyisin itse ripeästi niin että koira joutuis todella tekemään töitä "päästäkseen" sivulleni. Piru kun se leikkiminen pitäis nyt saada kuntoon, tässäkin olis niin kätevää heittää sille lelu palkaksi, se hakis sen ja tois riepoteltavaksi, ja hetken taistelun jälkeen irti ja uusi otos. Sama luoksetulossa, tähän saakka olen antanut sen purra vaan mun kädessä olevaan leluun, mutta haluisin voida ottaa ns. läpijuoksuja niin että heitän lelun mun taakse ja koira paahtaa täysillä ohi, ettei se ala hidastamaan vähän ennen mua. No, sellasta ongelmaa kyllä ei oo näkyvissä, päin vastoin uskon että törmäämisestä tulee vielä vaikeuksia...