Ihan hullu päivä taas, kouluhommia, stressiä, pahaa oloa kaverin koiran takia... aamulla oltiin vajaa puoli tuntia "myrkkypuistossa", koira edelleen lyhyessä remmissä ja maan tutkiminen kielletty, mutta en enää vapise pelosta ja vahdi koska puskasta hyppää virnuileva ilkeä nakki. :P Sit vaan pari ihan pisapissalenkkiä. Parillakin pihalla oli koirat, jotka alko kaikki räyhäämään, L pörhisteli villoja mutta mentiin hiljaa ohi. :)

Sisällä on pariin otteeseen tehty ihan ohimennen tassun antoa ja liikkeestä istumista. Siis ei mitään loppupalkkoja valmiiksi ja "nyt treenataan" -asetelmia. Jälkimmäiseen käsky tulee olemaan "sit" ja se sisältää jo alusta asti sen, että noustaan vasta "ok":n jälkeen. Kävelin namit käsissäni taaksepäin, koira tulee ilman mitään käskyä perässä, annan käskyn ja aluksi avustan sen kädellä pyllähtämään istualleen, kehun ja annan namin, vapautan. Otettiin yhteensä 8 toistoa ja vikalla syötin sille kaksi namia, eli istumisaikaa tuli vähän enemmän. Vähän sille oli epäselvää, kun sanoin "ok" ja lähdin itse peruuttamaan, se jäi pari kertaa hetkeksi istumaan ennen kun tajus nytkähtää perään. Yritän päästän pian siihen, että en aina itse pysähdy käskyn annettuani, koska luulen että se tulee muuten olemaan iso kynnyskysymys. Eli kun se nyt alkaa ymmärtää sit-vihjettä (tai muistaa, onhan sitä pentuna sille opetettu), teen niin että koira tulee ilman käskyä sivulla, annan käskyn ja pyörähdän sen eteen. Ja siitä sit pikkuhiljaa itselle lisää askelia ja koiran pitää pysyä paikoillaan. Eiköhän tästä hyvä tule, vaikutti ainakin lupaavalta alulta.

Arkipaikallaolo tulee oikeastaan ehkä eniten agilitykäyttöön. Juttelin leikkikurssilla kouluttajan kanssa ja pari päivää sitä mietittyäni totesin, että en aio sotkea meidän pysy-käskyä tähän ollenkaan. Teen erikseen "odota hetki siinä" -käskyn pystyyn nostetusta avoimesta kämmenestä. Koiran asento on vapaa, ja sitä saa vaikka muuttaakin, mutta otan alusta asti agilityn varastamisongelmaa välttääkseni kriteeriksi sen, että eteenpäin ei tepsutella askeltakaan.

Meinasin ensin, että pidän kämmentä pystyssä niin kauan kun käsky on voimassa, ja kämmenen lasku on vapautus, mutta se onkin vähän huono. Vaikea esim. jättää koiraa ja kävellä normaalisti pois, vaan pitäis aina peruuttaa jotta voi näyttää sille sitä kättä... siispä vapautus tulee olemaan sanallinen tuttu "ok". Aloin käyttää tätä uloslähtötilanteessa (peruutan itse rappuun ja vapautan sisällä odottavan koiran perääni) ja kotona arjessa muuten vaan. Aika hyvin se ymmärtää tota ihan luonnostaankin. :) Käsimerkin kesto tulee olemaan joitakin sekunteja, siis selkeesti pitempi ku pelkkä vilautus.

Tajusin että tää on just hyvä niihin jätetään koira tolppaan -tilanteisiinkin. Ja BH-kokeen kaupunkiosuuteen. Sellanen "odota hetki siinä" -juttu. Pitääpä muistaa tehdä näitä lenkillä välillä ihan muuten vaan.

---

Iltapissalta palatessa eteisessä taskuun jääneen frolicin hävittämiseksi vähän vaihtoja. Maa-sit-seiso-sit-seiso-heitetäänloputolkkariin. Eka maahanmeno tapahtu pelkästä käskystä (tai sit se vaan sattui tarjoamaan sitä samalla hetkellä :P), kaikki loput tartti kunnon käsiavun. No, eipä niitä vaihtoja oo kovin paljoo treenattukaan, osaa ei koskaan. :D Enkä mä tiedä mitä hittoa edes teen, ajattelin opettaa sille kaukoihin ihan eri käskyt. "Nouse" ja "ylös" tai jotain.