Nyt kun hehkutan, että se vihdoin onnistuu täysin hiirenhiljaa, heti huomenna se varmaan keksii taas alkaa kiljua. Mutta, sanon silti, että useampi viikko on jo mennyt tällä kaavalla ja ehkä 95% kerroista se tosiaan pysyy käskemättä hiljaa. :)

Onhan se tossa vähän korvat lintassa "ottaako se mut mukaan vai ei", mutta en tiedä mitä mä sille voin... jos yhtään alan höseltää ja kehua, koira avaa kitansa tai vähintään pyörii jaloissa ihan tuhannen paiseessa. Olen mä yrittänyt muistaa sanoa "ei koirat käy koulua" (kun se ei pääse mukaan) ja "pieni pääsee mukaan... MUKAAN!" (kun se pääsee), mutta en mä kuitenkaan muista aina. Ja tarviiko sen edes tietää sitä, kun alan pukea? Aika hyvin se päättelee jo vaatteista ja ei juuri koskaan oo ees tyrkyllä, jos olen kouluvaatteissa. Tosin sit siitä onkin ihan sikamageeta, kun se silti kutsutaan mukaan! :D

Se odottaa siis syrjässä kun puen, ja kun olen omalta osaltani valmis, otan remmin käteen. Pentu tulee sivulle, jos se on ihan törkeen vinossa, käännyn katsomaan ja se korjaa asentonsa. Sen näkee tossakin. En siis käske sitä sivulle, mutta olen huomannut käytännössä että jos sallin tässä vinot niin ne yleistyy huomattavasti varsinaisissa treeneissäkin, joten edes kohtuullisesti tarkkuutta tännekin. Pistän pannan sen päähän, avaan oven, annan sen odottaa 1-10 sekuntia, vapautan rappuun.

Olen tyytyväinen tähän. :)

Videoon.