Miehen kanssa lenkillä, ja jo lähtiessä kysyin että suostuuko se pienesti avustamaan treenissä. Vastaus oli myönteinen, joten varasin viikko sitten Ikeasta ostetun, nyt kolmijalkaisen ja suolettoman mutta aivollisen (=täytettä on enää päässä) vaaleanpunaisen pehmolelun raadon taskuun mukaan.

Epämääräinen joutomaaniitty, jossa heinä paikoin noin polveen asti. Koira jäi ehkä vähän vajaa 10m päähän miehen pideltäväksi, kun minä kävin tallomassa suunnilleen 3x3m ruudun. Sitten palasin, ohjeistin äijän, otin koiran liinan itselleni ja hetsasin koiraa lelulla. Vaihdettiin lelu lennossa äijälle ja se hihkui ja heilutti lelua ja ryntäsi täysiä tallomaani ruutuun keskelle, jossa heitti lelun näyttävästi (se katosi heinikkoon niin että sitä ei näkynyt lähetyspaikalle) ja poistui itse pari metriä syrjään seisomaan eleettömänä. Päästin koiran irti ja sehän säntäsi välittömästi oikeaan suuntaan ja löysi muutamassa sekunnissa lelunsa. Se vilkaisi äijää ja lähti sitten palaamaan mun luo, josta valtavat kehut ja kannustukset. Juoksin vähän karkuun, koiran saavuttaessa mut kunnon taisteluleikki palkaksi.

Leikittiin ehkä vähän liian pitkään, ja lopuksi olisin halunnu että koira tuo lelun vielä kerran mulle. Pyysin "lelu!" ja sain koiran kyllä menemään sen luo, mutta ei ottanut enää suuhunsa. Nappasin sen sitten itselleni ja leikittiin hetki äijän kanssa kahdestaan lelua koiran nenän edestä toisillemme heitellen, oikeen tosi törkeesti härnäten, "sähän et halunnu enää leikkiä, ja oikeastaan meillä onkin sata kertaa kivempaa kaksin!" Piskiä vitutti ja lelu katosi sit takas mun taskuun.

Ajattelin tehdä muutaman tällaisen harkan, ja sitten alkaa liittää siihen jotain käskyä, kun alkaa näyttää siltä että koira on todella satasella menossa etsimään leluansa. Nyt en sanonut sanaakaan, kun en tosiaan osannu yhtään ennustaa mitä se tekee. Mutta tosi hyvinhän se meni. :) Tähänkin tarttis vaan jonkun kokeneemman vinkkejä aika pian, missä vaiheessa lopetan itse esineellä palkkaamisen, miten vaikeutetaan yms yms.