Sateinen ilta -> kuvittelin että vähän väkeä liikkeellä, ja me oltiin käyty jo päivän "pitkällä lenkillä" 20min talsimassa :P eli tarpeet tehty ja edes vähän haisteltu. Oltiin päivä taas shoppailemassa ja koira autossa mukana, ja piti käydä aika nopeesti mutta tuntitolkulla siinä vierähti aikaa. Vähän koomapäivä siis.

Hetki talsittiin ensin, kielsin heti haistelut ja kehuin oikeassa paikassa kulkemisesta. Koiralla oli 'vetovaljaat' päällä. Meinasin lähteä ajamaan alamäkeen, ja siitä tuli vaan kaaos, koira joutu pyörän eteen enkä osannu jarruttaa, ohjata ja kouluttaa koiraa samaan aikaan, joten jalkauduin suosiolla vielä hetkeksi. Mulla meinas jo palaa hermot ja ärähdin jossain vaiheessa että nyt tonne, kun koira oli menny pyörän edestä väärälle puolelle eikä se meinannu mennä takas toiselle. Sit menin taas itseeni, äly hoi, miten se vois osata yhtään mitään kun se kävelee pyörän vierellä elämänsä ekaa kertaa!

Tasaisella lähdin ajamaan ja sehän meni yllättävän hyvin, koira oli oikeastaan kun vanha tekijä! Tosi hyvin pysyi oikealla paikalla (=tokoihmiselle tietenkin vasen puoli, aion kyllä opettaa sen juoksemaan toisellakin puolella, mutta tästä mulle miljoona kertaa luontevampaa aloittaa), ei liian edessä, eikä oikeastaan liian takanakaan. Ei yhtään hypi päin, ei yrittänyt haistella kun kerran ihan alussa josta kiljaisin pontevasti mennääään! Remmi ei ehtinyt edes kiristyä, reagoi siis heti käskyyn. Risteyksissä (2) ja yllättävien kahden ohituksen aikana harjoiteltiin "pysähdytään" -käskyä, se tuli vaan luonnostaan, en tiedä olisko joku nasevampi ja vähemmän pysy-käskyä muistuttava parempi.

Ehkä joku 100m yhteensä ajettiin, ja lupaavalta vaikuttaa. :) Koira pysy myös luonnostaan itse ravilla vaikka menin välillä kovempaakin.

Laitan tän veto-kategoriaan, koska musta ne on jotenkin samaa juttua kaikki, missä mennään kovaa (=tietyt valjaat) eikä pysähdellä haistelemaan. Vaikka pyörän vieressä onkin tarkoitus mennä remmi löysällä.