ESINERUUTU muistaakseni sunnuntai-iltana, kun olin vielä tolpillani. Mies oli mukana ja jäi pitämään koiraa. Kallioinen alue kerrostalojen välissä. Moka 1: tallasin kaistaleen, n 3x25m, meidän tulosuuntaan!! Moka 2: en mitenkään viritelly koiraa, ja käskin miehen vielä kyykkyyn pitämään sitä pannasta -> koira oli ihmetelly äijää että mitäs sä siinä pällistelet sen sijaan että edes katsoi mun perään, intoilusta ja remmissä tempomisesta (alkuper. syy pannasta pitelyyn) puhumattakaan! Esineenä oli mun jalassa ollu superhikinen itsensä ympäri solmuun kierretty sukka, eli ekaa kertaa muu kuin koiran mikään oma lelu. En näyttänyt sitä koiralle mitenkään, vaan lähdin vaan talsimaan. Esine tallatun alueen takarajalla, mut siitähän meni meidän polku kauemmaskin...

Ekalla pistolla irtosi hyvin ja kävi just mun tallomalla rajalla, mut ei löytänyt. Tuli takas, tokalla tais lähteä taas kunnolla, ei löydä. Kolmannella irtosi vain pari metriä ja jäi katsomaan tyhmänä minua. Meinasin jo kovistella sitä irtoamaan, mutta hittoako siitä olis hyötyä kun se ei vaan osaa vielä tarpeeksi... koira siis uudestaan äijän pideltäväksi, kävin juosten näyttämässä esinettä, heittelin sitä pari kertaa siis. Uusi lähestys ja kävi taas pari (?) ihan ok pistoa, mutta ei vaan mitään. Kerran näytti siltä että koira ehkä seisoo sukan edessä ja kysyy että ai tääkö, mutta kun en ollu ihan varma, en uskaltanu kehua tai sanoa yhtään mitään. Kävin tokan kerran näyttämässä esinettä mentaliteetilla "koira nostaa sen vaikka tässä menis ikä ja terveys", sit menin koiran kanssa n. 5m lähemmäs, ja lähetin sen taas. Hyvin se edelleen lähti, pisteet ainakin siitä! Näin että se on nyt lähellä ja selkeesti tarkensi, ja tulipa hyvä fiilis kun näin että nyt on sukka suussa :) Pudotti kerran matkalla.

Liian vaikea treeni, mut onneks saatiin se kuitenkin lopulta onnistumaan.

---

JÄLKIPURKKIEN ILMAISUA jokunen eri sessio. Suuhun ottamiset jääny ehkä jo vähemmälle, kokeilin siis etten pidä kättä purkin lähellä ollenkaan.

---

Ma-aamulla kello soi 4.15 ja oli tarkoitus käydä tekemässä sekä jälki että esineruutu ennen töihin lähtöä (5.30), mutta kurkkuni oli tulessa ja siirsin herätystä puoli tuntia eteenpäin = vain normaali kymmenen minsan aamupissakäynti. Töiden jälkeen käytin koiraa vielä kusella omin jaloin, mutta sitten menin siinä 16 maissa "hetkeksi nukkumaan", ja heräsin tiistaina klo 12... no, olin mä nyt hereillä, mutta sängystä en noussu. Mies käytti koiraa kai n. 20min lenkillä ja ruokki pikkuelukatkin. Tänään on ollu valheellisen hyvä olo, kuumelääkkeen syytä siis. Aamulla mies käytti koiraa, iltapäivällä vein itse, kohta voisin varmaan kans viedä itse. Tekis ihan hirveesti mieli lenkille, mutta sit olen taas huomenna uudestaan ihan sairaan kipeä. Voi perse.

Tässä parin päivän aikana on tehty sisällä seuraavia:

-hyppyjä kyljelleen laitetun ihme "hyllyn" yli. Hylly oviaukossa, joten mahdoton kiertää. En heittäny namia houkuttimeksi esteen yli, enkä vihjannu mitään, päätin odottaa että koira kaivaa aivoistaan tän homman itse. Tarkoitus nimenomaan aktivoida sitä, kun ei oo pariin päivään mitään tehty. Tarjosi hyllyn yli kumartumisia, en sanonu mitään, sit maahan menoja, en sanonu mitään, meni taas kumertelemaan hyllyn taakse. Kehuin hillitysti, ja siitä se kai tajusi että tätä se muija haluaa, ja hyppäsi sit sujuvasti yli. Merkkasin eka parit meno- ja paluuhypyt vaan jep-sanalla, sit aloin yhdistää siihen hyppy-käskyä ja heti perään jep. Ekoihin "hyppy"-sanoihini se reagoi luullen sitä jepiksi, eli oli just ponnistamassa mutta vetikin liinat kiinni ja käänty kattomaan. Kun en tehny mitään, se hyppäsi itse yli, josta jep. Muutaman tällaisen jälkeen se ei enää reagoinu hyppy-käskyyn lopettamalla hyppäämistä. Heitin sille namin toiselle puolelle, mun puolella sai kädestä. Ehkä joku 10 edestakaista hyppyä.

-nosto- ja luovutustreeni, laitoin koiralle nyt pk-valjaat merkiksi. Otin kuusi esinettä ja eka vaan kuusi namia, mutta sitten kuitenkin vielä vähän lisää, jos jostain tartteekin naksuttaa pienemmissä osissa tai jonkun vaikean voi ottaa kaksi kertaa. Olin lattialla polvillani, ja tarkoitus oli odottaa että koira ottaa esineen suuhun, ojentaa siitä hyvästä sille käsi, ja saada se esine putoamaan käteeni. Ohi menneet tai syliin asti tulleet ei kelpaa. Esineet oli järjestyksessä seuraavat:

1. pehmolelun jalka, joka käytetty esine-etsinnässä maastossakin
2. pieni villalankakerä, jolla tehty nostotreeniä ennenkin
3. leppäkerttupehmolelu, kämmeneeni mahtuva
4. likapyykkikorista otettu äijän sukka, kevyesti solmussa itsensä ympäri
5. mun villapipo, jota käytetty viimeeksi ties milloin
6. sandaali(n puolikas), jonka koira oli tuhonnut silloin yksi päivä. eli vaahtomuovin tjsp palanen missä roikku yksi muovinen nauha.

Jalka nousi oikein hyvin ja epäröimättä, otettiin kaksi toistoa vahvistaakseni että tää oli se juttu. Villalankakerällä eka ok, tokalla heitin sen parin metrin päähän (normaalisti vaan tiputan ne kädestä n. 50cm päähän itsestäni uutta toistoa varten) ja koira otti sen suuhun mutta lähti sen kanssa petiinsä. Ärähdin, koira tiputti sen ja tuli nolona mun luo. Osoitin lelua ja piski lähti uudestaan hakemaan sitä. Kun se oli suussa, kehuin ja käytin käsimerkkiä jolla pyydän koiran muutenkin lähemmäs. Tuli, siitä isot kehut ja useampi nami. Leppistä se ei meinannu eka ottaa suuhun, kävi haistamassa ja tarjosi sit maahan menoa mun edessä. Aikani odotettuani osoitin lelua, ja kannustin vähän jotta sain haistelun muutettua suuhun ottamiseksi. Luovutus ok. Muistaakseni toinenkin otos. Sukka nousi ja luovutettiin hienosti, tää vain kerran. Villapipon kanssa ihmetteli hetken, mutta otti oma-alotteisesti suuhun. Luovutus meni vähän leikiksi ja se "heitti" sen mulle parikin kertaa, ennen kun sain sen käteeni asti. Ja minähän en ole se joka tähtää koiran sylkemän esineen alle, vaan koira pitää huolen että esine tulee mun käteen. ;) Sandaalin se mielsi kosketusalustaksi ja meinasi panna leikiksi tassuinensa (läpsimistä ja kaivamista), mutta sain kun sainkin sen aika hyvin kuitenkin käteeni. Valmiiksi ladattu iltaruoka ansaittu!

Luulen että toi pk-liivien käyttö selkeyttää tätä, ja noi tassujen käytöt yms jää vähemmälle ja koira tarjoaa suoraan nostamista. Jatkamme samalla linjalla. Tää varmaan auttaa myös noutotreeniä :)

ILTARUUALLA olen tehnyt ties miten pitkään aina samalla tavalla -> koira sivulle, istumaan tai joskus harvoin maahan jättö, vien kupin ja sit paikalla olo x sekuntia. Nyt kokeilin ihan huvikseni vissiin su-illalla kuppi kädessä käskeä "sivu" samalla kun lähdin etenemään (yhden asekleen). Koirahan jäi paikoilleen luullen saaneen sen perinteisen pysy-käskyn. :D Mä tuhahdin että kuunteleksää ollenkaan MITÄ mä sanon, ja otettiin vissiin kolme vai neljä toistoa ennen kun sen aivot meni on-asentoon ja se tajusi mistä oli kyse. Tänään tein saman, ja heti ekalla meni oikein. Siitä kehut ja pysy-käsky. Kummallakin kerralla paikallaolon häiriönä kiertelin koiran ympärillä, jäin vähäks aikaa sen taakse ja astuin sen yli sivusuunnassa. Nou problem.