Mulla oli mies ja kamera mukana (olosuhteiden pakosta ensimmäinen, ei se nyt vapaaehtoisesti tai siis oma-alotteisesti olis tullu!), mutta eihän siellä saanu kuvata. Voi räkä.

Joka tapauksessa tehtiin eka taas kaksi toistoa keinua per koira, ja muut sai harjoitella loppuja esteitä sillä aikaa. Sen jälkeen kerättiin kaikki reunalle ja yksi kerrallaan sai tehdä koko radan järjestyksessä pussi -> kepit -> a-este -> pussi -> aita -> putki -> kepit. Putki oli siinä heti keppien jälkeen kivasti tyrkyllä ja aika moni koira vilahti sinne ennen a-estettä. Putki oli kovasti mutkalla ja harjoituksissa en meinannut saada koiraani sinne, vedin sen taas eka suoraksi että se uskalsi. Jos jätän sen paikoilleen ja menen toiseen päähän kutsumaan, menee paljon paremmin kuin jos yritän lennossa lähettää sen. Jotuu ehkä siitä että ollaan aina harjoiteltu paikalla olosta lähtemistä. :D Muut koirakot odotti aidan "takana" ja siinä kohtaa siis sai ottaa omansa kunnolla hanskaan ettei se singahtanut toisten sekaan. Kehuja ja palkkaa sai käyttää aivan vapaasti. Me oltiin viimeisiä.

Jätin koiran istumaan pussin eteen ja kävelin sen toiseen päähän. Pussi-kutsulla lähti hienosti, palkkasin nakilla ja napakalla täällä-käskyllä juostiin kepeille. Niihin se tarvii vielä käsiohjauksen. Oikeastaan mä haluisin opettaa koko esteen ihan eri tavalla ku namin perässä koiraa oikeista väleistä vetäen. Putkeen L ei meinannut ollenkaan karata, se mutkalla oleva kun ei tosiaan oo mikään kiva ton mielestä. A-esteestä vauhdilla yli, se ON kiva hurjapää-mudin mielestä. Pussiin lähetys meni yllättävän hyvin lennostakin, tais mennä ihan ekalla ja sen enempää hidastelematta/ihmettelemättä. Sen jälkeen tiukka käännös aidalle. Siinä sitä ei kannata liikaa viedä namin perässä, se kolauttaa muuten riman alas kun keskittyy liikaa mun käteen. Putkeen meni yllättävän hyvin, pari kertaa patistelin niin sillä onnistui. Lopuks vielä kepit, niissä se seuraa mun ohjausta niin pirun tarkkaan että meinaa väkisinkin ehtiä väärästä välistä, kun mä en vaan ehdi siirtää käsiäni ajoissa. Siksikin se namilla vieminen ei oikeen oo meidän juttu.

Koira ei häiriintynyt yhtään kentän laidalla istuvasta äijästä, ts. ei sillä käyny mielessäkään lähteä kesken kaiken sen luokse hillumaan. En tiedä miksi aina pelkään kun on joku tuttu mukana, muistan aina sanoa että jos koira keksii tulla kesken kaiken sun luokse pelleilemään, niin muista murahtaa sille että häivy töihis siitä, tai ei ainakaan vahingossakaan palkita sitä siitä huomiolla saati leikillä!

Jossain välissä omaa vuoroa odotellessa tehtiin sivulle tuloja ja 90 asteen käännöksiä paikallaan, sekä oikealle että vasemmalle. Masseterin Liisa sanoi, että ton tyyppiselle koiralle se itse liikkumaan pääseminen on varmaan hyvin palkitsevaa (=perusseuraaminen), ja askelsiirtymiin vois olla siksi hyvä olla ihan eri käsky, jotta koira ei turhaan pety kun me vaan pyörimäänkin tässä eikä lähdetty kunnolla seuraamaan. Hänellä se on ihan "askel", mutta mä luulen että käytän vaan "sivu"-käskyä. Tässä vaiheessa ne käännökset on oikeastaan pelkkää imuttamista, ja muistin vielä pitää kättä niin alhaalla että koira ei pomppaa. Tosi hyviä! Kiva myös huomata että rakki keskittyy tottistelemaan vaikka on aikamoinen häiriö. :)