Pääsimme MAH:n agilityn alkeiskurssille!

Siitä huolimatta että ohjaajan polvet oli hyytelöä vapaamuotoisessa "kävele kentällä ja koeta saada koira kiinnostumaan sinusta niin että se tulee mukana" -seuraamisessa. Koiraa, joka oli ekaa kertaa tollasessa puolilämpimässä sisähallissa jännällä nyppylämatolla, kiinnosti se alusta ihan kauheesti. Piskin olis saanu tai se olis kuulunutkin pitää remmissä sen kävelyn ajan, mutta kysyin voiko päästää irti, ku tiesin että mulla on ongelmia olla sotkematta itseäni tai koiraani siihen naruun. Käytin varmaan 30 "täällä!" -käskyä, kyllä se ihan salamana reagoi niihin ja palasi aina mun liki hyvään kontaktiin, mutta silti. Se kuitenkin olis sinkoillu sinne sun tänne jos en olis muuta pyytäny. No, se taitaa aika lailla on mudin rotuominaisuus, hittoako se nyhjäis jaloissa ku tultiin jännään paikkaan ja maailma on avoinna uteliaalle mudinnenälle! En mä edes antanu sille mitään käskyä että pysy lähellä, niin vammasta olla pettynyt kun se ei pyytämättä siinä pysynyt. Örgf!

Ton jälkeen oli leikkiosuus. L ampu leluun niin että ne kaksi kouluttajaa totesi yhteen ääneen että näyttäis leikkivän. No joo, tuotah, leikkiihän se. :D Ne pyysi näyttämään että irroittaako se myös. Kyllä.

Sit kun oli sopivasti kierrokset kaakossa, oli paikallaolon vuoro. Otin koiran tässä vaiheessa selkeesti hallintaan ihan varmuuden vuoksi, siis tokomoodiin. Sivulle perusasentoon, eka jäi vajaaksi ja vaadin korjaamaan sen, ja siitä jättö odota-käskyllä. Kävelin varmaan 15m päähän ja kysyin että joko saa kääntyä, ku muistelin että ohjeissa oli että parin metrin matka. Ne vaan nauro että käänny vaan, koiraas on selkeesti koulutettu ja teille on kyllä paikka.

Sit ne halus vielä kokeilla miten se jää vieraan pideltäväksi, tai lähtee vieraan mukana hallin toiseen nurkkaan ku mä jäin siihen missä oltiin. Remmissä siis toki. Kyllä se sai pari kertaa sitä houkutella mukaansa, mutta koira oli ihan hiljaa ja meni ihan mukavasti. Verrattuna siihen millaisen huudon se olis pitäny joskus ihan kersana! Sit se päästi koiran irti ja käski huutaa sitä. En eka tajunnu että luokse, luulin että se haluaa nähdä saako koira jonku paniikkikohtauksen ku kutsun sitä vaikka se on kiinni (sanoinhan että olin aivan polvet vetelänä eikä aivotkaan näemmä käyny ihan täysillä. Miksi sellasta kukaan haluis testata?!?). Huusin nimeltä ja sit jotain vaan. Se toisti että pyydä koira luokses pälli, ja sitten vasta mäkin tajusin. Kovaa tuli eläin :D

Kouluttajat oli kovin tyytyväisiä ja ihaili koiraa, mutta mulle jäi sellanen olo että ei tosiaan esitetty parastamme, lähellekään...

Toisiin koiriin suhtautumista testattiin sillä, että käveltiin parkkisten läpi, missä oli just väkeä tulossa/lähdössä toiselta kentältä ja vaikka miten monta koiraa, suurin osa vielä haukku. L oli ihmeen hienosti eikä oikeen välittäny kenestäkään mitään. Sanoin kyllä että se yleensä murisee vaikkei olekaan vihainen.

Ihmisiä se meni pussaamaan naamaan ja hyppi ihan törkeesti kaikkia päin, aargh. Se myös veti remmissä enkä taaskaan kehdannu kieltää kunnolla. Ens kerralla puutun siihen heti, meillä kehittyy taas hyvää vauhtia koirani tietää missä paikoissa en ilkeä laittaa sitä kuriin -ongelma... toinen kouluttaja kommentoi kuitenkin että näkee että tälle vieraat ei oo mitenkään kovin tärkeitä, se ei ole yhtään mielistelevä tai mitä se nyt sanoikaan. Että koira moikkaa mutta sitä lakkaa hyvin pian kiinnostamasta, mutta se jää silti siihen hollille. "Rapsuta nyt sit ku kerran siinä olet jo". Olen huomannut itsekin, että se alkaa tosi pian katselemaan muualle ja on jotenkin poissaoleva. Tosin joistakin se tykkää paljon enemmän, en tiedä miksi.

Kurssi alkaa sitten heti huomenna. Jihuu!