Joopa, tällä kertaa tein sen oikeasti!

Varusteet: yksi maksamakkaralla ladattu filmipurkki ja 50kpl frolicin palasia. Ei merkin merkkiä mukana. Siellähän on niin pimeä, että mitään merkkejä en olis nähnytkään. Tää oli vähän tällanen luota koiraan -kokeilu. Toiset on sitä mieltä, että opetteluvaiheessa ohjaajan tulee aina tietää tarkasti missä jälki menee, ja pitää huoli että koira pysyy jäljellä. Jos se hukkaa sen, se tarvittaessa autetaan sinne takas. Kesken ei saa jäädä. Toiset taas ajattelee niin päin, että jos koira hukkaa jäljen eikä enää onnistu löytämään sitä, tai luovuttaa aikansa yritettytään, niin annetaan sen olla ja viedään se pois. Riittävä rangaistus oli se, että koira menetti mahiksen jäljellä oleviin palkkioihin ja jäi ilman niitä.

En oikeen edes tiedä mitä mieltä itse olen, mutta päätin että kerran nyt voi kokeilla melkeen kaikkea. En osaa ohjata koiraa takas jos se hukkaa tän jäljen, joten sitten palaisimme vaan kotiin ja iltaruoka jäi sinne.

Siispä talsin sellasen suht luonnollisen haahuilujäljen, en niitä luotisuoria pätkiä ja tarkkoja kulmia. Nurtsi oli alussa hyvinkin pitkää ja kosteaa, jopa märkää. Siihen jäi aika selvät askeleen painaumat. Sen verran laitoin tuntomerkkejä, että menin kolmen (pimeänä olevan) lyhtypylvään oikeilta puolilta melkeen pylvästä hipoen. Siihen mennessä oli tehty joku z-kirjainta etäisesti muistuttava pätkä. Sit yhden paksun puun ihan vasemmalta puolelta, siinä ympärillä oli suht karua maata, kuivaa sammalta ja tosi lyhyttä ruohoa. Lopulta jälki meni suoraan kohti valkoisena hohtavaa koivun runkoa. Loppupurkki eli tän jäljen ainoa purkki oli tällä koivunrunkosuoralla kohdassa missä joku pyörän renkaanjälki leikkasi sen. :D Kokonaispituus oli n. 130-140 askelta.

Hain koiran kotoa. Se tiesi taas että ollaan menossa tekemään jotain tärkeetä. En tiedä mistä, on se vaan viisas eläin. Nappasi mun jäljet pihasta, maltto kyllä kusta pari kertaa matkalla, mutta vei meitä pitkin asfalttia just oikeaan paikkaan. Puin jälkivaljaat vähän ennen alkua (lyhtypylvään oikeasta kupeesta) ja päästin koiran sinne, jälki-käsky kun oli jäljestänyt itsensä ruutuun.

Mitenhän sitä nyt kuvailisi... no ainakin oli aika kummallinen fiilis antaa sen vaan mennä. Alussa meni tosi hitaasti mutta sit alko vauhti kiihtyä. Jonkun verran se tarkasteli ja luulen että jätti aika paljon nameja syömättä. Kuvittelen myös että se ei menny koko ajan ihan jäljen päällä, ja yhden "kulman" se ainakin ihan satavarmasti oikoi. Annoin sen kuitenkin mennä jo ihan löysällä (oli 4m liinassa) ja tulin itse perässä. Kerran se tarkisti jokusen koiran mitan vasemmalle jonka tiesin olevan väärä suunta, ja palasi sitten takas, arvaan että siinä oli jäniksen jäljet. Paksun puun jälkeen mun mielestä suunta "kohti hohtavaa koivunrunkoa" oli pari metriä oikeammalla kun minne koira paineli, mutta annoin sen edelleen mennä ihan löysällä minne meni, ja sit näin että se söi askeleista. Hitto joo näitä mun suunnan määrityksiä...

Loppupurkilla ihan täydellinen PLÄTS makaamaan. Jos toi itse jäljestys olikin vähän epämääräistä haahuilua, niin kyllä se meidät perille vei - ihan oikeasti itse vei, ei vaan vahingossa osunu sinne oikeaan paikkaan. Koira pysy tiukasti makuulla sen ajan kun kävelin sieltä liinan päästä sen luokse. Syötiin ilmaistusta purkista maksamakkara ja taskusta isosta purkista maksalaatikkoa ja sit leikittiin frisbeellä niin että huohotettiin kumpikin. :D Oltiin ajauduttu aika kauas siitä mihin purkit ja liina jäi, ja leikin loputtua palattiin sinne (mikä mäihä että löyty pimeessä!). Olin laittanu filmipurkin sen isomman rasian sisään ja kannen kiinni. Koira plätsähti sinne ilmaisemaan sen uudestaan. :D Löyty taskusta yksi kuivunut säälifrolic. Sit ku en avannu sitä purkkia, töppis meinas ruveta itse puremaan sitä auki, eikä uskonu vaikka mä sanoin että siellei ole ku haju enää, sä söit sen jo. Hassu! :D

Lopputulema: tee seuraava jälki valoisassa jotta näet mitä tapahtuu. Pitkä (200 askelta), paljon kulmia jotka on merkattu niin että tiedän missä ne on, vaikka se 50 namia. Pidä liina tuntumalla ja vaadi sitä koiraa jäljestämään korrektisti kaahailematta ja haahuilematta tolleen niin ku se tänään teki molemmilla jäljillä. Eli käytännössä tee eka kulma ihan alkuun ja kun (:P) koira menee siitä yli, se itse skarppaa välittömästi loppujäljellä. Pidä liina kuitenkin tuntumalla äläkä anna koiran pyöristää niitä kulmia.

Kyl tää tästä taas!