Koulun parkkiksella vaaleanharmaalla laatta-alustalla.

Se haalen siniharmaa narupallo ja oranssi kirkas naruköysi.

Harjoitus 1: toinen 10 metrissä ja toinen 20 metrissä. En kuollaksenikaan enää muista kumpi lähempänä. Koira pelitti juuri niin ku pitää, täysillä ekalle eikä mitään epäröintiä juoksisko yli siitä, hieno palautus, revittelyt, irroitus ja perusasennon kautta uusi lähetys. Irtosi innoissaan pari metriä ja käänty kattomaan että ai mitä oltiinkaan tekemässä, ja pinkaisi sitten itse uudestaan matkaan ennen ku ehdin kommentoida. :D Se narupallo ei oikeasti näy sen silmiin!

Harjoitus 2: toinen 15m ja toinen 30m päässä, lelujärjestys päin vastoin ku edellisessä. Edelleen oikein hienosti pysähtyi ekalle ja viis veisasi kauemmasta. :) Tällä kertaa myös toinen lähetys hyvä. Kaikin puolin nappiin! Kolme ekaa olin palkannu sillä lelulla revitellen, tästä anna-käsky ja vaihdossa ylläripurkista jauheliha-annos. Maistui!

Muistin myös käyttää ennen lähetystä "esssineitä" -mielikuvasanaa, lähettää koiran "kama"-käskyllä ja tokan esineen haussa mielikuvasanan lisäksi "kaukana, onko kaukana". Ehkä se joskus oppii nekin, jos vaan muistan itse käyttää niitä.

Ens kerralla sellanen missä esineet on vierekkäin. Oli tarkoitus ottaa tänään kolmantena otoksena, mutta totesin että nyt menee niin hyvin että paree lopettaa ;)

Lopuksi vähän kahden lelun leikkiä. Yllättävää oli se, että kun koiralla oli narupallo ja mä otin naruköyden, koira ei tiputtanu palloa MILLÄÄN suustaan! Se kyllä osallistu mun leikkiin ja jahtasi naruköyttä tassuilla ihan kunnolla, mutta pallo pysy tiukasti suussa. Lopulta aloin kiljahtelemaan ja tosissani härnäämään sillä köydellä, ja sitä se ei enää kestänyt, vaan tiputti pallon ja tarrasi siihen mun leluun. Isot kehut siitä. Toisin päin se vaihtoi sujuvasti niin ku aina. Jännä juttu, just ku viime treenin jälkeen kuvittelin että se narulelu oli selkeesti ihanampi. :D Tosin siellä agilityssä oli se pitkä naru ja tässä lyhyt, eri versio siis. En tiiä.