Raahasin kotoa sen vedellä täytetyn 2L limupullon mukaan yöpissalle. Otettiin koulun parkkiksen asfalttiosalla (valaistus vain siinä) kiertoa eka ihan parin metrin päästä, niin ku kotona. Hyvin osasi, tosin ekalla "kierrä!" -hihkaisulla palasi kiertämättä mun luo "enkö mä saanukaan mennä" -ilmeellä. Onkohan sillä jossain jutuissa liian tiukka kuri, kun se aina ekana luulee että kielsin, jos sanon jotain vierasta. Hmpf.

Sit jätin koiran käskyn alle odottamaan, kun vein pullon n. 6m päähän. Nyt saatiin sitä vauhtia! Waude! Naksutin kaikui aika kovaa siellä autiolla parkkipaikalla, mutta meillä oli kivaa. :D Vikana puru naruleluun ja revittelyt sillä.

Sit vielä agilityä varten namialustaa. Sininen purkin kansi, eka ihan parin metrin päähän, vietiin yhdessä nami. Otan koiraa pannasta kiinni ja laitoin namin sen nähden alustalle ja sit mentiin pois. Lähetin "ok" -luvalla. Tähän pitäis keksiä joku selkeä rituaali, täähän on samalla vähän niin ku takapalkka. Tai ylipäänsä mikä tahansa palkka, mikä on avoimessa kupissa tai nami lätkällänsä, mutta sen saa mennä ottamaan vasta luvalla. Miksei toisaalta se pelkkä "ok":kin kävisi? Palkkaa jättäessä vois ottaa sanaksi vaikka "taka" tai jotain. Tarkoituksena se, että jatkossa voin vaan sanoa että vein/jätin palkan ja koira uskoo mua, eikä sen tarvii tulla aina tölläämään vierestä kun asetan nakin alustalle odottamaan. Pidensin tätäkin niin että lopulta se oli jossain 10m päässä. No eipä meillä mitään irtoamisongelmaa ole, kyllä töppis kaahais vaikka 100m päähän jos näyttäisin että tonne se jätettiin ja sais luvan mennä. :D

Tehtiin parit sivulle tulot ja yhden askeleen siirtymiä ja vapautin niistä sinne namilätkälle. Siis tarkoituksena treenata namilätkää, ei sivulle tuloja. Tajusin silti, että sivulle tuloissa sen lätkän pitäis olla takana, koska edessä ollessaan se vaan turhaan aiheuttaa edistämistä. Yksi sivulle tulo vauhdissa kesken leikin, eli kun voitin lelun, härnäsin, otin käskyllä sivulle, ja hyvinpä kuuli rakki! Palkaksi heti vapautus ja lelun lennätys. Näissä pitää jatkossa vaan myös muistaa olla tarkkana, suunnilleen sinnepäin ei ole "sivu!" eikä siitä pitäis saada uutta heittoa palkaksi.

Ihan lopuksi sanoin että käypäs kuule hakemassa se namialusta sieltä 10m päästä. No ei käyny ei. :D Mentiin sen viereen ja pyysin "anna". Tajusi ja nosti, heitti, nosti uudestaan, heitti... ne luovutukset pitäis kyllä ihan oikeesti treenata erikseen kuntoon. Toi olis kiva arkitaitokin, mutta hitot hyötyä kun se sylkee sen minne sattuu ja nopeemmin olisit saanu ku olisit vaan nostanu itse. :D

Eikä tietenkään nähty jäniksen jänistä kun olin henkisesti varautunut. Yks outo hiippari (heh, ehkä siinä ei ollu mitään outoa, kai sitä muutkin saa keskellä yötä olla kävelyllä pilkkopimeessä puistossa, jopa ilman koiraa!) jolle niskavillat nousi pörröön ja askel täpäköityi kovasti, mutta rauhallinen "anna olla, kyllä se saa siellä talsia" riitti ja mölinät pysy mahassa.