Metsäkoululla. Sovittu treffit kolmeksi, menin aiemmin että ehdin tehdä esineet.

Alue noin 10x50m, tosin se etuosa kutistui ihan ihmeelliseksi ja lopulta koko alue oli käytännössä kolmio... eh. Pituus oli ainakin varmasti vähintään se 50m, harpoin ihan jumalattomia askelia. Kaikenlaisen sähellyksen ja kellon liian nopean käymisen takia päädyin lopulta kylvämään esineet etualalle. Viisi esinettä, en ollut etukäteen päättänyt montako niistä nostetaan. Sukkamytty, pyyhekankaan suikale, uuninpuhdistussudin pieni palanen, vanha kuollut kuminen vinkulelu josta oli pelkkää kumikuorta jäljellä ja joku kangasmytty viidentenä. Heittelin niitä vähän miten sattui, kaikki oli aika kirkkaan värisiä ja sen verta katsoin että on edes vähän mustikanvarpujen kupeessa eikä nyt ihan loista kilsan päähän silmiin. Olisko ne ollut siinä 10-20m päässä etulinjalta, useita metrejä väliä esineiden välissä. (Kuinkahan lähekkäin ne kokeessa saa olla?) Jonkun verran tuuli mutta suuntaa en tullut painaneeksi mieleeni. Muuten hyvin kostea ilma.

Mudilla oli erinomaisen hienosti nenä auki, ja luulen että treeni on nyt jotenkin purrut, se ei meinaan enää väkisin laukkonut takarajalle asti! Lähti kyllä lähetettynä täysillä, mutta sai heti hajun ja jarrutti :) Kolme nostettiin, yksi oli ainakin se kumilelu ja patapata-sieni jäi metsään, muita en muista. Kumilelu tippu kerran ihan mun jaloissa, muut tuli näppärästi käteen. Mudin vire oli oikein ihana ja se olis ihan varmasti hakenut ne loputkin, mutta ei ollut kelloa ja pelkäsin että toiset tulee kohta, oltiin niin lähellä parkkista että en halunnut sellaista häiriötä pilaamaan muuten niin hyvin mennyttä suoritusta. Loppupalkkojen jälkeen mentiin hakemaan ne yhdessä, tosin mä ne molemmat löysin, mudi veti jo rallia eikä tajunnut että jotain etsitään. Riisuin sen tarkotuksella työvaatteista enkä vihjannutkaan että jotain vielä jäi, mutta jos se nyt olis ne itse bongannut, niin olis ollu vielä nameja niitä varten.

Sitten käytiin Kirin kanssa lenkillä, pari tuntia meni yhteensä. Ei tuntunut niin paljolta mutta eipä se kello valehtele :D. Käveltiin aika hitaasti eikä ihmisille tullut mitään hurjan pitkää lenkkiä, seistiin välillä paikoillaan juttelemassa, ja lopuksi pitempäänkin hiekkakentällä missä koirat veti rallia autojemme ympäri ihan sekoina :D. Mä vähän jännitin että onko Luksille nyt noussut pissi päähän ja runttaako se Kirin heti, mutta ei, se oli tosi mukavasti. Kyllä ne leikki keskenään, tosin Kiriä taas vitutti kun se ei pysynyt Luksin perässä, ja välillä L paineli ihan omia juttujaan välittämättä pennusta lainkaan. Ihme juttu! Se on niin hassua kun narttujen seurassa Luksi on se pieni pelle joka jaksaa yrittää ja yrittää ja on ihan säälittävä, ja Kirin kanssa taas Luksi on niin aikuista ja isoa ja tosiaan keskittyy välillä vaan haistelemaan eikä ole näkevinään koko pentua vaikka se kuinka yrittää leikkiä. Olin tosi tyytyväinen omaani! Korvat sillä oli erinomaisesti auki, otettiin aika monta luoksetuloa. Kiriä kutsuttiin vielä useammin ja tosi näppärä pieni mies sekin on! :) Oikeastaan olen melkeen pakahtua ylpeydestä, enkä IKINÄ olis silloin viime keväänä Luksin seottua tytöistä uskonut jos joku olis väittänyt että syksyllä se käyttäytyy tälleen. Nyt on (taas ainakin vähän aikaa) aika kova luotto tohon koiraan.

---

hitto me mitään kahta tuntia oltu! Auton kellohan on kesäajassa! Tunti vaan :D. Vähän mä ajattelin että miten maailmassa siihen sai kaksi tuntia menemään, mutta enpäs tajunnut heti epäillä kuitenkaan... nyt vasta tuli mieleen.