Pimeässä, nurmikolla, sataa, ei paljoa tuule. Koira jäi kotiin ja kävin yksin tallaamassa. Joo, tein tän kuitenkin taas, mutta yksi oleellinen lisäosa: mulla oli uusi otsalamppu mukana. ;) Alue 5x15m, oikeassa takakulmassa pieni punainen samettikankainen nuken töppönen (6x7cm, litteä), vasemmalla sivurajalla n. 10m edestä pieni vihreä fleecesuikaleista itse letitetty "narulelu" (15cm pitkä, 1,5cm paksu) ja vasemmasta alakulmasta katsottuna about koordinaateissa 5m;5m "korttipakan vyölaukku" (7x11x3cm).

Olin tehnyt alkurituaalit eli pukenut koiran, viritellyt sen esineitä-sanalla, nostattanut yhden hanskan muistutukseksi mitä ollaan tekemässä (sain vinkin lemmikkipalstoilta, jäljelle lähdettäessä autolla ilmaistaan yksi keppi(/filmipurkki) josta palkka, esineille mentäessä koira nostaa minkä tahansa tumpun mistä palkka). Ja sitten kuulen että kulman takaa tulee öykkäröivä kännilauma joilla on vielä rämisevä pyörä!! No, mudinpoikanen pysyi oikein nätisti räyhäämättä ja se olis varmaan keskittyny koko harjoitukseen välittämästä niistä tyypeistä tuon taivaallista, mutta mun pasmat sekosi niin että päätin namittaa koiraa niin kauan kunnes häiriöryhmä on kadonnut. Mudi söi lihapullan murusia vähän nihkeenä ja nuuskutti nenä pitkällä sinne ruutuun päin, ja todellakin näytti siltä että menkää nyt vähän äkkiä vittuun sieltä mölyämästä jos teidän poistumista kerta pitää ensin odotella. :D Kun häiriötekijä oli kaikonnut, nostatin hanskan uudelleen.

Eka lähetys oikealta sivurajalta suoraan kohti takakulmassa olevaa esinettä. Mudi paineli kovaa, EI KIERTYNYT VASEMMALLE niin ku se usein tuntuu tekevän, vaan meni tunnollisesti suoraan rajaa pitkin :). Sai hajun esineen yli juostessaan, veti liinat kiinni, palasi tarkentamaan, toi kauniisti kätöseen.

Siirryttiin siihen keskimmäisen esineen kohdalle ja siinä lähetystä sählätessä mun otsalamppu ehti valaista sen esineen niin että koirakin näki sen. Muistin sanoa sille "lähellä, on lähellä" ohjeeksi. No, ainakin se sinkosi luvan saatuaan täsmälleen sinne eikä meinannutkaan vedellä yli ja lähteä etsimään jotain muuta niin kuin eilen! Palautuksessa ei mitään moitittavaa muistaakseni tässäkään. Vai tippuikohan se kerran? Joku taisi tippua.

Siirryttiin vielä vasemmalle päin vikaa varten. Tähän taisin livauttaa "kaukana". Suunnilleen sama kuin ekalla, paineli lujaa, sai hajun, pysäytti ja palasi etsimään. Otti suuhun ja olis lähtenyt hummailemaan sen kanssa keskenään ihan päinvastaiseen suuntaan, joten napakka "TÄÄÄÄLLÄ! :D". Mälväsi sitä tullessaan. Ei käytetä tätä enää, mä muistan että tää on ollut ennenkin jossain ja se on aiheuttanut just tota että koira palkkaa itse itseään. No ihme, kun se on meidän lelu ollutkin. Kun se osaa jo, niin ei sille tartte enää sotkea mitään lelun näköisiä sinne. Esineet on esineitä ja niillä tehdään töitä, ja sen jälkeen minulta saa lelun, piste. :) Kun sillä  kerta on taipumusta tuohon, niin pitää muistaa olla tarkkana etten vahingossakaan palkkaa sitä niillä esineillä. Joskus aina oon vähintään meinannu ja joskus varmaan tehnytkin niin epähuomiossa. :S

Oikein hyvä treeni, koira meni just sinne minne laitettiin ja siihen olin tosi tyytyväinen! Sillä oli myös nenä auki eikä se ollut yhtään sellaista sinne tänne huvikseen laukkomista niin ku eilen.

Kissanruokaa ja naruleluleikkiä. Ja jottei kaikki kuitenkaan sujuisi liian hyvin, mudi lähti sen narulelun kanssa painelemaan samalla tavalla väärään suuntaan niin kuin meinasi vikan esineen kanssa tehdä. Joka kerta kun heitin lelun, koira ravisteli sitä keskenään ja kaahotti väärään suuntaan, ja piti kutsua se täällä-käskyllä takaisin. Oli siis nimenomaan narulelu, sellanen venyvä köysi, eikä narupalloa. Olikohan se nyt taas niin kiva pitkän tauon jälkeen vai mikä ihme oikku mudilla oli? Täällä-käskyllä se kyllä tuli oikein kivasti, sai namia ja uudet vetoleikit aina sillä. Tää ei siis ollut mikään "mulla on  kivempaa lelun kanssa kaksin, pidä ämmä tunkkis" -karkaaminen vaan "en ymmärrä tulla takas sun luo leikkimään ellet erikseen pyydä" :D. Ei se oo aikoihin yrittänytkään omia mitään leluja vaan oikeen kivasti tulee tyrkyttämään niitä mulle. No, ei se kyllä nyt millään tavalla ole normaali itsensä, olikos tää nyt kolmas vai neljäs päivä ilman lenkkiä. Mä en vaan halua tulla yhtään enempää kipeeksi kun ens viikolle on niin paljon kaikkea kivaa tulossa!