Edelleen vaan oltu huomaamatta koiraa sen kummemmin. Äsken pissalta tultuamme päätin, että koira menee eteisessä maahan ennen kun saa luvan lähteä olkkariin. Taskussa oli parit namitkin, jos tekee hyvin.

"Maahan". Nytkähtää vähän ja matelee koiran mitan lähemmäs perusasentoa. Ihan ilmiselvästi se ymmärsi sen mutta jotenkin ei ollut ihan varma, ja siksi haluaa tulla sivulle. Sanoin ehei ja otettiin uudestaan. Nyt meni. Pelkät kehut. Toinen samanlainen, missä ekalla yritti vaan kiemurrella ja tokalla ok. Näitä en palkkaa, en tiedä teenkö enemmän hallaa, mutta en palkkaa silti. Kolmannella meni suoraan, siitä yllärinami.

Muutama toisto vielä muualla kämpässä. Keittiössä yritin hivuttautua lähemmäs perusasentoa ja "maahan" lakkasi taas olemasta tuttu käsky, koira vaan hämillään korjasi perusasentoa. Mä en tajua mikä siinä nyt on. Liittyyköhän nää samaan, että paikallaan se ei mene maahan ja liikkeestä se ei istu, kun ollaan lähelläkään perusasentoa? Olenhan mä sitä joskus vähän kovistellut, kun sivulle tulo on ollu mitä on, ja muistaakseni myös napannut niskavilloista kun se on meinannut livistää sivu-käskyn alta toisen koirakon luo tms. Mutta nytkö se sitten ei enää ymmärrä mitään muuta ku että sivulla ollessa kaikki käskyt on "sivu"? Voi aargh, miten saadaan koira joka kuuntelee mitä sille sanotaan, koiran joka kuulee jotain ja päättää sen merkityksen itse tilalle?

Mutta, ainakin se myös onnistuu tekemään kun vaan pysyn itse korostetun rauhallisena. Ääni ei nouse missään vaiheessa. Oikeastaan mun ääni on varmaan vhän turhan lammasmainen noissa tilanteissa. Agilitytunnilla oli viime kerralla puhetta, että käsky saa kyllä kuulostaa käskyltä ilman että se on mitään ilkeää karjumista. Sen olis varsin suotavaa erottua pyynnöstä. Agiesteetkin on käskyjä. Vähän reippaampi se vois olla noissa maahan menoissakin, nythän saattaa olla että pelkkä mun epävarma määkiminen saa koirankin "ai tarkoitatko oikeesti maahan" -tilaan.