Olen tulossa kipeäksi. Loistavasti näin ensimmäisenä syyslomapäivänäni. Tänään ei kyllä lenkille mennä, vielä on toivoa että kotona koomailulla ja lääkkeillä selviäisin sairustumatta kovin pahasti.

Siispä mudi on saanut viihdyttää itseään etsimällä nameja. Nakin pieniä palasia ja vähän nappulaa. Kolme erää tehtiin. Laitoin koiran makuulle odottamaan namien piilotusta. Eka oikein hyvä, tokan kuvasin videolle, sekin oli oiken mukavan näköistä. Kolmannesta halusin ottaa kuvan, eli piilotin namit ja tulin kuvaamaan sen jälkeen kun koira vielä makasi. Kameran kanssa säheltäessäni koiralla meni korvat linttaan. Yritin kehua sitä samalla, ja lopulta mä kannustin sitä oikeen kunnolla "taaiiitava mies! miten hiiieno!". Se näemmä kestää ihan yllättävän paljon kimeetä kehumista ilman että nousee. Korvat sen sijaan kyllä nousi takaisin pystyyn ja mudi lakkasi näyttämästä hakatulta<3

Kuvat oli ihan onnettomia kun mun keskittyminen meni tosiaan koiraan kameran säätöjen sijaan, ja photoshopilla kikkaillen sain kyllä koiran ilmeet jotenkin näistä näkyviin, mutta samalla matto alko näyttää paskaläjältä. :D Se ON likainen, koiran karvoissa ja rottien puruissa, mutta ei nyt sentään läheskään noin oksettava kuin kuvissa näyttää. :S Enkä jaksa puhdistaa photarilla mattoa, joten olkoon tollanen.

Vasemmalla se on vielä vähän surkeena ja oikeella palannut siihen mitä se oli kaiken muun ajan paitsi silloin kun jäin kuvaamaan sitä.

Havainto oli siis se, että sitä kestää kehua ihan ihmeen reippaasti ilman että se nousee.