Saatanallista on siis se kelvollisen reitin löytäminen!

Hiekkateistä olen luopunut jo aikaa sitten. Niitä ei ole. Mun pyörä ei mahdu mun autoon että voisin ajaa metsäautoteille vähän kauemmas, ja vaikka mahtuiskin, a) en tiedä missä niitäkään on, huomaa sellaisia mihin sen auton saa parkkiin ilman että tulee sakot b) en hitto vie jaksaisi ihan periaatteestakaan ensin ajaa autolla hevonkuuseen että voin ajaa pyörällä. Sama koskee linja-autoja. Eli ei, en aio raahata koiraa ja pyörää julkisella paikallisliikennevälineellä (onko toi sana?) jotta pääsemme polkemaan. Tätä mulle joku jo ehdotti.

No entä sitten tavalliset asvalttitiet. Kohta tulee vähän lunta ja se saa riittää koiralle pehmeäksi alustaksi. Yritin kysyä kuinka pahaa se kovalla asvaltilla juoksuttaminen oikeasti on, mutta en oikeen saanut vastausta. Yritin myös kysyä että jos vaihtoehtona on remmilenkki missä koira peitsaa (=paha selälle) tai pyörälenkki missä koira menee suht maltillista ravia kovalla alustalla (=paha nivelille), niin kumpi niistä on pienempi paha. Ylläri etten saanut tähänkään vastausta. Ei kai sitä oikeasti ole tutkittu ja sitä on ylipäänsä vaikea verrata.

Päätin, että jos juoksutan sitä nyt aluksi pari kilsaa vaan opettelumielessä, niin sen nivelet ei siitä poksahta. Mulla on kypärä, mulla on pyörään lakisääteinen valo, mulla on koiran valjaisiin ja hihnaan viritettävät lisävalot. Eilen illalla pyörän lukko oli jäätynyt enkä saanu sitä kaikesta äheltämisestä huolimatta auki. Ilmeisesti lukkosulan lutraaminen auttoi koska äsken se kyllä aukesi oikeen nätisti.

Mutta.

Munhan pitää ajaa kadulla!! Tätä en ollenkaan ole ottanut huomioon, hahmottelin vaan miten me jalkakäytävällä mennään. Miten helvetissä mä juoksutan koiraa autotiellä? Se pitää joka tapauksessa opettaa juoksemaan myös toko-vääräpuolella eli oikealla, mutta teenpä sen nyt saman tien. Mutta silti. Oikealla kaistalla. Eli koira mun oikealla puolella reunassa, siis jalkakäytävän vieressä mutta ei sen puolella (onko tästä jotain lakia?), ja minä kadulla. Jos ei jäädä auton alle, siellä jalkakäytävällä on kuitenkin joku kerta joku urpo johon sotkeudutaan ja kuollaan joka tapauksessa kaikki.

Keskellä yötäkö me käydään polkemassa, kun muu liikenne on ihan minimissä ja voin porhaltaa keskellä tietä? En ole löytänyt kaupungin sivuilta mitään tietoa pyöräteistä. Etsin jopa mailiosoitetta mistä kysyä, mutta ei löytynyt oikeen sellaistakaan, ja sitten alkoi taas vituttaa koko homma niin että ei oo tosikaan.

Räjäytänkö koko pyörän taivaan tuuliin. :S Voi saatana että turhauttaa taas, miten voikin saada yksinkertaisesta asiasta näin vaikeaa!

----

No niin, päivitys klo 21: kävimme kuin kävimmekin ajamassa! Kansalaisen karttapaikka antaa matkaksi noin 2,9km. Pidin ensin koiraa oikealla, totesin että on ihan ylivoimaisen vaikeaa osata ajaa pelkällä vasemmalla kädellä (tartti pitää oikea irti pyörän tangosta jotta voin vähän myötäillä koiran liikkeitä, sivusuunnassa oli jonkin verran nääs haahuilua) rosoisella jäisellä tiellä ja ohjata suoraan -> vaihdoin koiran vasemmalle puolelle. Teen vaihdot pysähtymisen kautta, totesin että lennossa etukautta vaihtamisen opettaminen ON pelkkää ongelmien kerjäämistä. Sitten kun koira oli taas ajettu pyöräilymoodiin ja se sivuttaissuuntainen haahuilu jäi, vaihdoin sen taas oikealle. Pystyin jo pitämään molemmat kädet tangolla, mutta hihna on silti niin että saan heitettyä sen kädestäni kokonaan irti. Ja ehdottomasti tulee olemaankin.

Koira oli varsin hieno sen alun poukkoilun jälkeen. :) Kerran se yritti jäädä haistelemaan, josta kunnon painokas "MENNÄÄN!" ja nykäisy remmistä. Käännöksissä käskyt "oikea" ja "vasen", koira kyllä hidastaa ja "kokoaa" itseään ja selkeesti ymmärtää että nyt tuli jotain oleellista infoa, mutta vähän on vielä hakusessa mitä mikäkin tarkoittikaan. Aika lopussa sitten toisella puolella tietä tuli koira vastaan. Me juostiin aution autotien reunaa oikealla puolella, koira mun oikealla sivulla ja se koirakko tuli meistä katsoen vasemmalla jalkakäytävällä. Eli minä jäin koirien väliin. Piti ottaa hihnakädellä vähän apuja ettei oma koira törmännyt pyörän eturenkaaseen, kun se katsoi sitä koiraa ja ajautui siinä ohessa sinne minne pääkin näytti. :D Tollo. Komeet murinat lähti ja L oli muutenkin niin äijää. Mä kivahdin sillekyllä siitä että katso ny saakeli eteesi, mutta sen jälkeen tyydyin tuhahtamaan että ihan kun se vieras nyt tulis sun suoritusta sieltä häiritsemään. Jännä juttu, mutta kyllä se selkeesti mieltää olevansa töissä pyöräillessään. :D

Lopuksi käytiin vielä jäähdyttelemässä pieni kävelylenkki omassa puistossa. Koska koira niin kiltisti juoksi ja jätti kaikki hajut, annoin sen nyt nuuhkia oikeen kunnolla. Tosin sekin on vähän tyhmä juttu, jäähdyttelyhän menee ihan reisille jos se on pelkkää paikoillaan seisomista ja nenän käyttöä...

Eli, sanoisinko että normaali juokseminen on aivan handussa jo nyt, häiriötilanteet ja käännökset kaipaa vähän hienosäätöä, ja ohjaaja tarttee PALJON treeniä että osaa ajaa suoraan vaikka toisessa kädessä on koira ja tie on jäässä. :D Miten nää kaikki lajit aina onkin ohjaajasta kiinni...