Oltiin me tunti tuolla ulkona. Tihkusateessa. Kotiin tullessa kengät läpimärät jne, eli huomenna ollaan sitten kuumeessa... käveltiin ensin puistossa ja sitten mentiin kentälle.

*ruutua. Aloitettiin tällä, ensin muistaakseni noin kolme toistoa eka ihan läheltä ja vika noin 10 metristä. Oikein hyviä. :) Sitten kerran roikotin mudia narupallossa ja käytiin silleen viemässä nami lätkälle ja palattiin n. 10m päähän leikkimään ihan hyväksi toviksi. Irroitus, perusasento ja lähetys, ja sehän ampaisi sinne! Vietiin vielä yksi nami ja tehtiin välissä aika paljon kaikkea, tän se oli ihan varmasti unohtanut, kun minunkin piti sihdata silmilläni että oliko siellä vielä yksi ladattuna vai ei. Lähti silti käskyllä oikeen vauhdikkaasti ja ilostui namista. :) Tokokurssilla neuvottiin opettamaan "missä ruutu"-kuiskaus, jolla koira katsoo perusasennosta ruutua ja saa "hyvä"-kehun (samoin "missä merkki", kokeessa kuulemma sallittua sanoa nämä ennen kuin vastaa olevansa valmis). Mä olen näitä kanssa yrittänyt käyttää ja välillä tuntuu että koira jopa katsoo sinne käskystä! Siitä saa meillä vielä namia.

*liikkeestä seisomista, nyt muistin mitä oli tarkoitus tehdä. Peruutin ja heittelin nameja koiran yli. Mudilla oli kivaa mutta veikkaan ettei se tajunnut tästä yhtään mitään. :D Mun pitäis keksiä nyt jo jotkut mielikuvasanat kaikkiin liikkeisiin, ne auttais tota jo nyt muistamaan mitä nyt tehdään, ja kokeissa niistä varsinkin on sitten apua. Esmes ennen maahan menoja sanon "tehdään makuuta". Kaukot on "jumpataan". "Tehdään seisomista, istumista, maatumista (:D)"?

*(liikkeestä) maahan menoa. Paikoillaan hyviä, kerran tuli joku ihme jumitusvamma, koira kävi maassa ja nousi ja sit jäi aivot jumiin. Siirryttiin pari metriä että saatiin taas virrat päälle, sen jälkeen ok. Kokeilin sitten tehdä liikkeestä maahan menoa, ensin ihan normaalisti kuten teen liikkeestä istumista, ja ylläri että maahan-käskyllä koira stoppasi istumaan. Joo, ei se ihan niin vaan onnistu... sitten olisin halunnut peruuttaa toosi hitaasti niin että koira olis tullu mukana, mutta se ennakoi liikkeestä istumista ja jäi vähän väliä istumaan. Sitten kun huidoin sen aina mukaani kun välimatkaa oli ehtinyt tulla jo metri tai kaksi, se tuli niin kovaa että en mä sellasesta vauhdista sitä edes yrittänyt pysäyttää. Jos houkuttelin sen kävelemään ihan lähellä ja käytännössä käsissäni kiinni, se kyllä tuli kivasti mukana, mutta oli liian imutuksessa että olis reagoinu mihinkään maahan-käskyihin. Lopulta annoin käskyn ja samalla namikädellä vedin koiran makuulle. Vähän se oli pihalla tässäkin mutta saatiin me muutama ihan onnistunutkin suoritus.

*luoksetulo perusasentoon, siis "odota" ja "sivu!". Otin ensin noin viiden askeleen matkalla, oikeen näppärä muuten, siis kiepsahti sivulle ihan itse, mutta istuminen oli vähän hidas. Tässä välissä tehtiin jotain noita muita juttuja ja ihan lopuksi otin vielä toisen. Matkaa 25m. Mulla oli siinä vaiheessa vasen käsi niin lihapullan hajuinen että se haisi omaan nuhaiseen nenääni myös, niin totesin, että ihan sama onko se lihapulla valmiiksi siellä nyrkissä vai ei, kun haju on anyway. Olin aivan hiljaa ja sormetkaan liikkumatta "sivu"-käskyn huutamisen jälkeen, koira tuli tuhatta ja sataa ja haki taas hienosti sivulle (tulee edestä ja kiepsahtaa siitä, tätäkään sille ei ole jonkun tokokouluttajan ohjeista huolimatta erikseen opetettu, vaan se on itse saanut valita tuleeko takaa vai kiepsahtaako edestä, ja tekee välillä kumpaakin). Koiran käännyttyä naama oikeaan suuntaan autoin sen vasemmalla kädellä istumaan ripeästi, ja lihapulla tuli siitä heti suuhun. Narulelubileet sen jälkeen.

Kyllä meillä se kisaluoksetulo siis alkaa olla :) :) :) Mä luulen että se saa tokopuolella olla suoraan sivulle. Onpahan yksi pistemenetyksen paikka vähemmän.

Sitten tehtiin, öö, esineruutu? Jonkinlainen sellanen ainakin. Olin ottanut kotoa likapyykkikorista kolme mustaa sukkaa ja solminut kunkin niistä kerran solmulle. Pk-liivin piti olla autossa mistä me otettais se kun ollaan lähdössä, mutta eipä ollut, enkä sitten enää jaksanut mennä takas sisälle penkomaan sitä jostain komerosta, vaan päätin, että koira saa tehdä alasti. Tallasin nurtsille 10x10m alueen, sukat takanurkissa ja about neliön keskellä. Ei juuri tuullut, maa oli märkää ja tihkusadetta ilmassa edelleen. Ja koira näki tän kaiken. Minä se en sitten koskaan opi... lähetys oikeasta alanurkasta. Koira vain nytkähti "kama"-käskyllä mutta jotenkin oli ihan pihalla, oliskohan se odottanut "ruutu"-käskyä? Valmistelut oli aikasen samanlaiset, mä käyn laittamassa jotain ja otan koiran perusasentoon ja ja ja... ne pk-liivit ens kerralla mukaan! Koira meni oikean takanurkan esineelle ja joko otti sen mutta juoksi sen kanssa vasemman takanurkan esineelle, tai ei ottanut oikeaa ollenkaan ja meni hakemaan vasemman. Jompi kumpi mulle tuli käteen. Seuraavana tuli toinen niistä, ja se tippu matkalle kun koira alko heittelemään sitä keskenään. Murahdin siitä. Sen jälkeen siirryttiin vähän ja kolmas sukka oli siis n. 5m päässä suoraan edessämme. Mudi juoksee 2m ja kaartaa äärivasemmalle ja hilluu minuuttikaupalla ties missä. Kun se oli jossain 40-50 metrissä menossa, mä huusin että ootkohan nyt ihan pikkusen ulkona :P. No, kivaa sillä näytti taas olevan, ja jotenkin minäkin ajattelin että sen kun laukkoo ympäriinsä, enkä oikeasti alkanut menettää hermojani ollenkaan. Se tuli sitten tyhjin suin takas, lähetin uudestaan, tai siis olin lähettämässä kun se varastikin ilman lupaa pelkällä käsimerkillä. Huusin "takaisin!" mutta nyt se olikin saanut hajun siitä edessämme olevasta, mun silmiin näkyvästä sukasta, ja tarkensi sitä viis veisaten mun huudosta.

Tarviiko sen aina olla niin vakavaa? :D Kissanruuat se nyt sai tollasellakin suorituksella vaikka se ei tehnyt mitään ohjeiden mukaan :D. Ainakin kaikki kolme tuli eikä mudi meinannutkaan hyytyä kesken kaiken.

Ja jälleen ne samat huomautukset itselle. Älä tee pimeässä jotta näet jos se vaihtaa esinettä. Älä tee niin että koira näkee. Tai jos on ihan pakko, kyykkää sata valekyykkyä sinne ruutuun, tai tipauta esineet selän takaa.

Kotona mudi teki vielä noudot ennen iltaruokaa. Ruoka valmiiksi ladattuna ja toimiin. Ekalla tarjosin kapulaa sille ja juttelin jotain että sun pitäis tää ottaa, ja se pirun rakkihan avasi suunsa ja otti sen itse!! Joskus musta tuntuu että me ollaan jossain piilokamerassa ja toi koira varmaan ymmärtää suomea ja nauraa partaansa aina kun en ole näkemässä. Mä en tajunnut tehdä oikeen mitään, jonkun kehun sain kiekaistua kyllä vissiin. Mun kädet oli kuitenkin kuonon ympärillä, kun koira otettuaan kapulan työnsi kuononsa mun kädelle just niin kun se eilen harjoituksissa oli. WTF! Kapula ei vaan menny oikeen hyvin sen suuhun ja tuli vähän mälväämistä, ja korjasin sitten avaamalla koiran suun ja asettamalla sen kulmahampaiden taakse. Yritti vielä pyöräyttää, josta "älä", ja heti kehu kun lopetti. Oikeen hyvä. Se kestää tässäkin aika ronskia ylistyslaulua, joten minähän kehuin. Ei yrittänyt pureskella uudestaan. :)

Toka.. no, en edes tarjonnut kapulaa sille itse otettavaksi, vaan laitoin sen suoraan oikeaan kohtaan. Ei yrittänytkään purra (kapulaa, ei minua! Tiedoksi niille ketkä ei tästä noudon opettamisesta niin tiedä :D), piti niin sievästi että irroitin yläleukaa pitävät sormet. Edelleen mudin suu aivan liikkumatta, joten päätin että tää oli niin hieno että kolmas toisto unohdetaan ja mudi sai ruokansa jo tällä<3 Siis niinku WAU!