No hyvä on, varsinaista tottelevaisuuskoulutusta huimat kaksi sivulle tuloa ja siinä odottamista ennen heitetyn pallon perään säntäämistä. :D Mutta oltiinpa heitelty sitä jo jonkin aikaa ja mudi oli aikasen vietissään. Hyvin pelitti silti, joskin mun sivu-käsky oli toki aika painokaskin. Hieno juttu että sillä pysyy turpa ummessa eikä ala kiljua. Vielä, kop kop...

Sitten kahden n. 50m välimatkalla olevan ison kiven päälle hyppäämistä. Hop-käskyllä menee ylös, välillä käskin "alas" (toimii), heiteltiin palloa jne. Jätin namit ykköskiven päälle, juostin koiran kanssa tokalle jossa kädestä namipalkka, ja sitten mene-käskyllä lähetys takas sinne ekalle. Meni muuten kovaa ja vähät välitti että juoksin perässä! Olisin voinut luulla että jää härkkimään minua eikä irtoa, mutta kilin kellit. Söi namit ja odotti siellä kivellä että juoksin palkkaamaan sen vielä kädestä. Luulen että se on tajunnut jutun juonen. Mä meinaan käyttää tätä ainakin agilityn pöytäharjoitteluna ja ylipäänsä "mene sinne mihin käsken, kauaskin, ja odota siellä vaikka häiriköisin miten, kunnes saat luvan tulla alas" -treeninä. Lisäksi se tekee edelleen maahan-istu-seiso-etujalat kohti taivasta-kurottele kaula pitkällä kiveltä alas itse tippumatta -käänny ympäri-yms-jumppaa erilaisten juttujen päällä.

Pallon kanssa ihan pikkusen "lennosta seuraamista" ilman mitään käskyjä, ja jumankekka että mudilla oli kivaa. Pikkasen myös namilla imutusta, se ei oikeen oo hauskaa enää, se syö sormet. Tai mudista on mutta minusta ei. :D

Kotona opetin naksun kanssa koiran tulemaan takakautta mun jalkojen väliin ja pysymään siinä, kun kävelen eteenpäin. Hakeutuu mielellään perusasentoon, sen oli aluksi vaikea ymmärtää että haluan sen jalkojen väliin, vaikka olin tosi leveästi haarat auki. Eteenpäin kävely alko toimia nopeesti, mutta kun yritin yhtään kääntyä, se meni aika hämilleen. No, treeniä. :D