Miten voikin aina käydä niin, että kun mulla on makkaraa taskut täynnä ja hirveä ohituskoulutsemppi päällä, ei ulkona tule vastaan koiran koiraa?! 19-20 välillä lauantai-iltana, eikö silloin pitäis olla juuri tyypillinen koirankusetusaika? Tosi hyvä ilmakin paukkupakkasten jälkeen. No ei sitten, älkää naapurit ulkoilko. Yksi jänis sentään nähtiin, ja muuten vaan otettiin parit fleksin-mitan-päästä-luoksetulo/kontaktitreenit.

Kotona sitten tekniikkaa.

*perusasennon paikkaa taaemmas. Ihan imuttamalla. Mudi menee ihme vänkyrälle, sillä on siis valitettavasti päähänpinttymä että sen tulee olla selkeästi edempänä, ja se ihmetteli miksi yritän nyrkissä olevilla nameilla työntää sen taaksepäin. Suorastaan vastusti moista. Voihan räkä, tää vaatinee aika paljon nyt treeniä, jotta se mudin mielikuva muuttuu taaemmas.

*luoksetulon loppuasentoa. Hyviä ja huonoja, vaan kuka olisi muistuttamassa ohjaajaa että älä kertakaikkiaan palkkaa niitä vinoja... mutta kun jos pitää ottaa monta uusintaa ennen kuin menee suoraan, niin pitäähän sen jo n:nnen jälkeen saada palkka, parani suoritus sitten mihinkään tai ei. :P

*muutama odota (parin askeleen peruutus minulta)->tänne->sivu. Ekalla tänne-käskyllä koira meni maahan. Hupsis ja uusi otto, sen jälkeen kuuloelimet ja ymmärtimetkin oli päällä.

Tässä välissä taidettiin leikkiä. Mudi itse poimii leluja aina kun otan pöydältä lisää nameja, että saisko mieluummin tätä. Mä en oikeastaan olisi halunnut koiraan niin paljoa kierroksia, tän piti olla tekniikkatreeniä...

Sitten vähän pidemmältä matkalta (3m?) sivulle tuloja, tarkoitus palkata ohessa myös paikalla odottamisesta. Meni lankaan kun heilutin kättä, avasin suuni sanomatta mitään, ja vielä kolmannenkin kerran jostain. Sanoin vaan rauhassa "hupsis" ja vein koiran takaisin. Sitten se ei ylläri ylläri enää jossain vaiheessa liikkunut edes oikealla sivu-käskyllä. Toisella käskyllä tuli. Sen jälkeen aloin kehumaan sitä äänellä oikeista reaktioista, sekä siitä että jäi paikoilleen ja pysyi siinä vaikka heilahtelin ja auoin suutani, kuin myös siitä, kun se sivu-käskyn jälkeen nytkähti liikkeelle. Yhteinen sävel löytyi ja mudi oli oikein pätevä. :)

Taas leikkiä.

Maahan menoja. Ihan enää iltaruokanappuloita palkkana, unohdin (joo...) ruokkia sen eilen, joten nyt sillä oli hirveä nälkä. Käskyn jälkeen sekä naksautin että sanoin naksusanan "jep" ja heitin sille nappulan jonnekin päin asuntoa. Kun en enää itse muista olenko opettanut, että naksukin vapauttaa sen samalla... kyllä vissiin. Eipä sitä tuokaan kuvio hämännyt, vaan nousi reippaasti palkkansa perään. Jokunen toisto.

Ja vielä lopuksi pikkuisen jalkojen välissä kulkemista (hulluilla on halvat huvit jne) ja keittiö-eteinen-olkkari-"seinän" kiertämistä. Mudi törmäili mennessään metalliseen eteisessä olevaan hyllykköön, kertokoon se vauhdista kaiken tarvittavan... lopetettiin ennen kun sattuu oikeasti, loput nappulat kippasin lattialle etsittäviksi.