Päivällä oltiin agikisoissa Varkaudessa, vain katsomassa kyllä. Pari tuntia viihdyttiin, mudinpoikasen kanssa vähän taas keskusteltiin tartteeko katsomosta edes vienosti murista yhtään kenellekään. Tai himoita vieressä istuvan tädin pullaa. Loppuajasta se kävi ihan makuulle siihen katsomon penkille, ei paha. Päätin, että toukokuun lopussa (erittäinkovastikamalastiyritänettä) käyn juoksemassa sen kanssa ainakin hyppyradan paikallisissa kisoissa, parasta osata kepit joten kuten siihen mennessä siis!

Äsken koulun kentällä iltahaahuilun jälkeen tokoa. Virittelin/lämmittelin/watever koiraa heittämällä sille lumikokkareita pitkin kenttää ja kannustamalla sen kaahailemaan pitkin valtavia lumikasoja. Sen jälkeen vähän lihapullalla käden perässä ohjautumista ja pyörähdyksiä ja käännöksiä. Sitten varsinaisiin hommiin. Laitoin fleksin ja lapaseni itselleni merkeiksi, niin että ne oli viiden askeleen (liki metrin?) välein toisistaan. Sivuttaissuunnassa otettiin niistä vähän etäisyyttä, ettei koira häiriintyisi niistä.

Seuraamista. Aluksi palkkasin perusasennon kontaktista, sanoin "seuraa" ja koiran killittäessä silmiini, edelleen istumassa (ei hypähdetä ilmaan! se alkoi tehdä sitä jollain kerralla vähän aikaa sitten), sai lihapullaa. Muutama yhden askeleen siirtymä. 5m pätkä. Lihapullaa. Toinen 5m pätkä, sen jälkeen lelupalkka. Takas päin kerralla 10m pätkä, hyvin meni! Lihapullaa. Välillä kokeilin ottaa pari askelta suoraan ja kääntyä oikealle ja liike seis, ihan yllättävän jees ottaen huomioon että.. sitä ei ole opetettu sille? Käännöksiä pitäis työstää vielä paikallaan vähän lisää. Sitten vielä 10m pätkä narupallo kainalossa jotakuinkin lennosta koira seuraamaan napaten, ehkä ihan aavistuksen parempi kuin lihapullan kanssa. Kyllä ton koiran koneistot ylipäänsä lelulla käy, se nyt on selvää. :)

Leikkiä ja hilluntaa, siinä ohessa muutama irroitus (ja luvan odotus ennen kuin palloon saa purra uudestaan, pallon heiluminen kuonon edessä ei ole se lupa!), perusasento ja luoksetulon eteenistuminen. Näitä tehdessä käveltiin parinkymmenen metrin päähän mun maamerkeistä. Lähetin koiran hakemaan ne, ensin tuli lapaset yksi kerrallaan, ja sitten se oli vähän hämillään että tää fleksikö kanssa, vai oliko täällä jotain muuta. Äänellä ohjaten ja kannustaen toi ihan näppärästi fleksinkin. Ajattelin, että jahka saan aikaiseksi opettaa sen hemmetin tavaroiden pitämisen käskystä, opetan sen myös taluttamaan itse itseään fleksissä. Mikään mummokaan voi sitten lenkillä nillittää että hyihyi koira on irti, jos se kerta on remmissä ja remmi nätisti suussa, nih!

Lopuksi kotinurkilla pudotetun narupallon nouto, liki pilkkopimeä kävelytie, matkaa vain joku ehkä 30-40m. Koiran pari ekaa laukka-askelta hölmistynyttä "mitähäh, mihin hommaan mä olenkaan menossa" -hyppelyä, sitten päässä taisi kirkastua ja pinkaisi matkaan, loppusuoritus hieno.