Möllien rata linkkinä. Mittasuhteet ei taas varmasti ole ihan kohdillaan, mutta onpahan ainakin suuntaa-antava kuva. Ilmoitin koirani kahteen starttiin, kun arvelin, että eka on taas se lämmittelyrata, jolloin mistään ei tule mitään. Ja maksirimat - meditkin olisi saanut. Onhan se nyt jo sentään yhdellä treenikerralla mennyt makseja, joten reippaasti vaan, eh! :P

Ekalla radalla mua jännitti aivan järkyttävän hirveästi. Puomia koira ei osaa, se on ihan tiedossa. Olis saanut laittaa namilätkän, mutta mitä turhia sellasiakaan. Päästiin kuitenkin kasihypylle asti ihan jees. Kasin rima tuli alas. Puomin takana kentän reunalla oli ainakin renkaita ja a-esteitä ja koiran katse oli sinne. Tuli kuitenkin puomille, mutta lähestyminen oli huomion herpaantumisen takia kauhean vino ja koira loikkasi kontaktialueen yli. Alastulolla sähellystä, käskin odota, koira osui kontaktille, tipahti sieltä alas kuten treeneissäkin, pysähtyi siihen. Loppurata ok, etukäteen pelkäsin että se karkaa multa noilla neljällä viimeisellä hypyllä johonkin väärään suuntaan. Aika 28,07s.

Sitten oli taukoa, käytiin siis ensin minit-medit-maksit ja sitten uudestaan samassa järkässä ne ketkä oli ottanut toisenkin startin (reilu puolet oli). Koiralla oli takki päällä ja kävelytin sitä tiellä itsekseni. Menin lähtöalueelle vasta kun meitä ennen oli muutama koirakko, ja keskityin edelleen vaan itseeni ja koiraani. Enää ei jännittänyt niin paljoa, ja kun pääsin radalle, jännitys katosi liki kokonaan.

Puomin nousukontakti ok, koira laukkasi puomia, ja käskin sen jo tasaisella osalla hidastaa hiljaisella "oodo.. odo". Kuuliainen koirani vaan sitten pysähtyi kokonaan. :D "Tule"-käskyllä uudestaan liikkeelle ja uusi pysäytys alakontaktille. Odota-käskyllä ei enää pysähtynyt, mutta vauhti hiipui ja osui kontaktille, ja minä jatkoin matkaa jäämättä pitämään sulkeisia siitä että odota tarkoittaa kokonaan pysähtymistä.

Meidän tuloslapussa on iso nolla, jonka sisään on piirretty hymiö, ja sitten se on sutattu. 5 vp. Viimeinen rima tippui. :( Aika 27,16s.

Voittajan aika oli jotain 23s (ja se oli mahtavaa menoa, mutta käsittääkseni ne kisaa jo virallisissakin), tokan 26s, kolmannen 29s. Jos se saakelin rima ei olis tippunut, me oltais oltu kolmansia. Jos jos jos. Jos tädillä olis munat, se olis setä. Niinpä niin.

No. Positiivista on mielettömästi. Koira toimii vaikka ohjaaja on paskajäykkänä jännityksestä. Koira toimii vaikka se on juuri käynyt 22km pyörälenkillä ja ehtinyt levätä vain reilun tunnin ennen starttiaan. Koira toimii maksirimoilla, se ei yritä mennä alta tai kiertää. Koira toimii 15 esteen radalla ilman välipalkkaa. Koira osaa puomin joten kuten, yllättävän hyvin siihen nähden mitä sen treenimäärällä voisi edes odottaa. Koirani ohjautuu juuri sinne minne minä vien sitä. Koira ei välittänyt hittojakaan vaikka kentällä oli noin kymmenen kertaa enemmän trafiikkia kuin normaaleissa treeneissämme. Koirani ei välittänyt siitäkään, että Tytti oli mukana autossa ja Jouni kentän laidalla - tosin pidettiin kyllä niihin vähän etäisyyttä, juuri ennen omaa vuoroaan koirani ei seurustele kenenkään kanssa, se on jo töissä.

Eniten mun mieltä ehkä lämmittää silti se, että toinen meidän jatkokurssin kouluttajista oli paikalla, ja hää tuli jälkeen päin kehumaan ja sanomaan että on tosi ylpeä meistä, se meni tosi hienosti. :)

17.5. seuraavat möllit ja tästä kokemuksesta innostuneena ihan vähän taas harkitsen josko ilmottaisin sen 22.5. virallisiin kisoihin.

--

Niin niistä pudotetuista rimoista.. ekalla radalla en tosiaan tajua mitä tapahtui, ja kukaan keneltä kysyin ei myöskään osannut sanoa. Seiskalta kasille tultiin kuitenkin ihan suoraan eikä siellä ollut mitään häiriöestettäkään. Miksi koira hyppäsi huonosti? Tokalla radalla vikan riman tippumista en itse nähnyt, kuulin vain. Tästä se meidän kouluttaja sanoi, että koira näytti käyvän turhan kuumana, ja roiski kuulemma lopussa useamman hypyn vähän huolimattomasti sen takia. Enpä tiedä. Treeneissä se ei ole tiputtanut rimoja kuin ihan muutaman satunnaisen kerran, tosin eipä sillä noita makseja olekaan ehtinyt kunnolla olla. Ja ehkä se rankka päivä näkyi sitten vaan tässä, koira oli yksinkertaisesti sekä henkisesti että fyysisesti väsynyt, eikä tekniikka enää täysin pitänyt?

--

ah, löysinkin kookoo99:n mölliagilitykisat 5.5. Se onkin sitten seuraava koitoksemme, ja vieläpä samalla aivan ventovieras kenttä ja vieraat esteet!