Kepo on ollut tänään tosi ahkera. Sit kun se saa ylennyksen, tuleekohan siitä sitten Kemi? Kennelmies niinko!

Jälki-ilmaisutreenit. Ekana kananugeteilla ladattu filmipurkki, kolme vikaa keppejä, joista kustakin sai taskusta vaihdossa maksalaatikko-purnukan. Mudi syö seuraavan viikon kaiken ruokansa (tottis ja) jälki-ilmaisutreeneissä. Tänään illalla vielä maksista, huomenna keitän sille lihapuurot, mitä on hyvä ottaa purkkeihin.

Kiire kiire on on on

Kas filmipurkki! Hieno pläts.


Äiskä tää on sun keppi, se haisee ihan sulle! Tuon tän sulle ennen kun ehdit ees huomata että olit hukannut sen! Mii laav juu sou! Ai mitähäh? Maahan? Miksi? No mennään mennään...

Vähän olin pähee kun poimin ne kaikki hukkuneet kepit! Olen kepin noutaja, maahan meno on nynnyjen hommaa!

Eli joo, filmipurkilla maahan meno on aika sujuva ja luotettava jo, kepit se ehtii ottaa suuhun ennen kuin ehdin sanoa mitään. Tai kun näen että nyt on kepillä, kiljaisen maahan, niin koira ottaa silti kepin suuhun ja vähintään kääntyy minuun päin, ellei tule kunnolla vastaan. Do we have a problem?

Toisaalta olihan meillä aluksi noiden filmipurkkienkin kanssa vähän sitä, että koira mielellään keräsi ne suuhunsa siinä maahan menon ohessa. Kielsin vaan ja vahvistin maahan menoa, ja nyt se on tosiaan aika hyvällä mallilla. Tää oli toinen kerta kun meillä ylipäänsä oli kepit jäljellä, keppejä on tähän asti vaan heitelty ja käytetty leikkitunnarissa yms missä ne nimenomaan on kuulunut antaa mulle käteen. Pieni ristiriita? Jos jatkan vaan kieltämistä suuhun ottamisesta/ainakin kääntymisestä mua kohti ja autan koiran maahan, niin ehkä se siitä muovautuu?