Tassujen nuoleminen, pureminen ja kaluaminen yltyi ma-ti-välisenä yönä niin kauheaksi, että heräsin itsekin yöllä siitä tuleviin ääniin. Koira nuoli niitä joskus aiemminkin kovasti, mutta sitten se oli vähän aikaa selkeästi parempi ilman mitään hoitoja, kunnes nyt taas räjähti käsiin. Olen kokeillut hienovaraisesti kieltää, mutta koira vetää korvat luimuun ja jatkaa silti, eli ilmeisen ärtyneet ovat. Päätin, että käydään näyttämässä niitä lääkärissä. Luulen että tämä saattaa olla jo ihan vaan sitä kierrettä, että tassut pysyy ärtyneenä kun koira nuolee koko ajan -> ärtyy lisää -> nuolee jne. Ja kun nyt kerta ollaan menossa, niin vilkaistaan samalla sen silloin tällöin vuotavia silmiä, ja otetaan iholta ulkoloisnäyte varmuuden vuoksi. Koirahan tossa kevättalvella rapsutteli itseään ihan kauheasti, lisäsin ruokaan öljyä, annoin sille exspotit ja nyt mökillä pesin sen turkin muuten vaan. Rapsuttelu on kyllä näiden kaikkien jälkeen selvästi vähentynyt, tarkemmin en osaa sanoa, kun huomio on keskittynyt tassuihin.

Koira oli niin nätisti odotustilassa että koin taas suunnatonta ylpeyttä mun piänestä<3 Oltiin kyllä ainoa eläimellinen asiakas, mutta silti. Luksi pisti hyvin pian makuulle mun jalkoihin ja siinä köllötteli. Eläinlääkärin pöydälle se hyppäsi itse, kun vähän kannustin. Ilme oli kyllä sellainen, että hyppään kun kerta pakko taitaa olla. Lääkärille ja hoitajalle luimisteli mutta ei irvistellyt tai murissut. Koira nojasi koko painollaan minuun, ja pidin sitä varmuuden vuoksi kuonosta kiinni, mutta oikein hyvin sujui tutkimiset. :)

Silmät: vasemmassa pieni kyynelkanavan tukos, oikea siinä rajoilla, mutta hoidetaan nyt samalla kuitenkin. Silmätipat 2x vuorokaudessa, viikon kuuri.

Jalat: pientä finnimäistä näppylää ja hieman tulehdusta. Malaseb-shampoo jolla pesu kunnes kunnossa. Munkkien syyllisyyttä eläinlääkäri ei tietysti voinut varmaksi vahvistaa, mutta loppui silti niiden syönti. Kehoitti myös tarkistamaan ruokinnan yleisesti, esimerkiksi makkaran määrä. En ihan tajunnut mikä makkarassa on niin kriittistä, siis nimenomaan tassujen kunnon kannalta. Noin ylipäänsä makkara nyt ei tietysti ole mitään koiran ruokaa. Lupaan panostaa taas vähän treeninameihimme.

Turkki: näytteestä löytyi pari kuollutta hilsepunkkia. Halusin ehdottomasti silti hoitaa tän kuntoon olettaen että niitä eläviäkin on, joten Stronghold-kuuri, 2 kertaa 30vrk:n välein. Yksikin kuulemma juuri valmistajalta tulleiden uusien ohjeiden mukaan riittäisi, mutta varmuuden vuoksi pannaan kaksi, että tulee nyt taatusti kerralla kuntoon.

Köyhdyin reilun satasen, josta yli puolet oli lääkkeiden osuus. Tapiola maksaa sitten aikanaan osan takaisin, suoraveloitusta ei ollut käytössä. Koira painoi klinikan vaa'alla 14,4kg.

Onneksi dopingvaroajat riittää, päästään siis kesäkuun tokokokeeseen tästä huolimatta. Ei nyt sillä että tulis mieleenkään jättää lääkitsemättä ja valita sen sijaan koe, mutta olis kyllä vituttanut ja ankarasti, nyt kun olen jo kovasti tsempannut itseäni kokeeseen. Paitsi että ehtiihän tässä vielä tapahtua vaikka ja mitä ennen koetta, ei pidä vielä hehkuttaa. :P

--

Paitsi että se agilitykisakin! Miten mä sen unohdin, se ei tunnu jotenkin ollenkaan niin viralliselta kuin toko tai näyttelyt. Olin ajatellut mennä hyppyradalle 22.5. Varoaikaa jää 4 päivää sen ohjeellisen 7 päivän sijaan. Vittu noita nykyisiä dopingsääntöjä, joku silmätippa varmaan hirveesti vaikuttaa koiran suorituskykyyn... teenköhän mä hirveän rikoksen jos menen sinne kisaan silti? :P