Taas kerran jokatoisviikkoinen tiistaitokotunti. Hiekkakentällä. Satoi. Olimme noin paria tuntia ennen tapelleet kotona siitä, voiko tassun laskea betadine-veteen astiaan, ja vaikka oli jo tehty sovinto ja kaikkea, koirasti silti näkyi se. Luultavasti tämä on sitä ravista ennen käyttöä -juttua? Minä päätin rohkeasti, että tällä tunnilla en käytä remmiä ollenkaan, ja mulla oli koira koko ajan irti.

Aloitettiin perusasennon tarkistuksella ja eri kulmista sivulle tuloilla (koira paikoilleen odottamaan, ihminen ottaa askeleen tai pari ja kääntyy milloin mitenkin, koiralle kutsu sivulle). Siitä sitten parin kolmen askeleen seuraamista ja pysähdyksestä palkka. Luksi oli todella hyvässä vireessä pelkällä namipalkallakin, ja tein sen kanssa pidempääkin pätkää, yli kymmentä askelta. Se aavistuksen jopa painoi välillä, joten sanon taas, että se seuruupaikka ei vieläkään ole ihan vakiintunut ja selvillä koiran mielessä. Nyt muistin kehua sitä oikeen kunnolla, välillä sekä liikkeen aikana että varsinkin sen jälkeen palkatessani. Muista jatkossakin, vaikutus oli erittäin positiivinen.

Sitten alettiin työstää käännöksiä. Yleisneuvona se, että pieni pätkä suoraa seuruuta (muista vaihdella, ei aina just samaa askelmäärää!), käännös, liike seis ja palkka. Tai pelkkä palkka lennosta. Jokainen koirakko sai omat täsmäneuvot ja meille vasemmalle käännöksiin suoraa kolme askelta, käännös vasemmalle ja peruutusta yksi askel. Vasen-oikea-vasen suoraan, oikea jalka astuu käännöksen vasemmalle, oikea jalka peruuttaa askeleen, vasen jalka peruuttaa oikean viereen (itselleni muistiin). Saatiin koira jo siinä käyttämään takapäätään, ja taas pilkahti se mihin koko mun koiraharrastus kulminoituu: se hetki kun koiran päässä syttyy lamppu ja se tajuaa että hei, tää on se juttu mitä multa halutaan, ja kun se niin itseensä tyytyväisenä sitten loistaa :)

Lisäksi takapään käyttöä parantavana harkkana ensin vähän matkaa suoraa, sitten pikku hiljaa alkaa kaartaa vasemmalle niin että koira on sisäpuolella, tekee loivaa ympyrää ja kun koira käyttää takapäätä hyvin, pienentää sitä pikku hiljaa niin että lopulta pyörii liki paikoillaan. Luksia auttoi tässä erityisesti äänellä kehuminen.

Sitten tehtiin ruudun loppuosaa eli paikoilleen jätetyn koiran kutsumista seuraamaan. Aluksi namit vasempaan käteen ja oikeen korostetusti "imee" takaa tulevan koiran oikeaan paikkaan, ja siitä heti palkka. Meni nopeasti jakeluun ja pian otettiin namit pois, seuruutettiin koiraa muutama askel, ja palkattiin vasta sitten. Otettiin myös niin, että liike seis ennen palkkaa. Aluksi hämmentyi kovasti ja jäi seisomaan, mutta autoin pari kertaa sanomalla "sivu", ja sen jälkeen toimi ilmankin. Jätin koiran sekä istumaan että makaaman, molemmat toimii. Kotiläksyksi harjoitella eri kulmista, nyt tehtiin vaan suorassa linjassa.

Maahan- ja istu-käskyjen erottelua, tai osalle vaan jompaa kumpaa kerrallaan, koiran osaamisen mukaan. Heitetään nami maahan, koira syö sen, annetaan sille käsky, ja vapautetaan heti lentävän namin luokse, ja sama uudestaan. Meni aika monta kertaa lankaan minun koirani, eli vajoaa makuulle oli käsky sitten kumpi tahansa. Kuittasin ne vaan välinpitämättömästi "oho" ja otettiin uudestaan. Alkoi kuuntelemaan. Näitäkin ehdottomasti lisää!

Sitten otettiin luoksetulot, kukin teki kaksi kertaa. Käskytettynä ja yksilöliikkeenä. Eka oli aavistuksen hidas, laukalla tuli kuitenkin. Tokalla parempi vauhti.

Ihan lopuksi odotettiin, että seuraava ryhmä ehtii paikalle, ja tehtiin niiden kanssa yhdessä paikalla makuu suuressa ympyrässä. Meidän viereen tuli vieraan ryhmän valtava merkkivärinen hoffi ja se sakemanni, jota L inhoaa. Koirani sai taas hirveän kohtauksen ja rääkyi niille kummallekin, mutta enemmän hoffille. Tukistin ihan kunnolla ennen kuin meni jakeluun, että moinen ei ole sallittua. Itse paikalla makuu ihan jees, kielsin kummankin vierustoverin suuntaan kyttäämisen ja nuuskuttelun jonka jälkeen mudin ilme vähän lässähti, ja koira keräsi vielä vähän lisää painetta siitä, kun muita käytiin komentassa. Ei se ihan anteeksi että olemassa -tilaan vajonnut, ja kehumalla ja välipalkkaamalla sain korvat takas pystyyn. Loppupalkaksi oli onneksi maksalaatikkorasia treeniliivin taskussa, kerrankin sattui mäihä! Kyllä kelpasi.

Omalla ajalla tehtiin sivu- ja maahan- käskyjen erottelua. Äänensävy auttaa kovasti, ja maassa pysymistä vahvistin käsimerkillä silloin kun toistelin hämäykseksi maahan-käskyä. Irroituksia (ne on vähän rempallaan, vaatii melkeen aina tokan käskyn :P) ja uudelleenkiinnikäymisluvan odottamista, vaikka pallo härnäsi liki kuonoa koskien. Lisäksi yksi liikkeestä maahan meno, jossa narupallo lensi heti koiran mentyä maahan.

Oli kivaa, ja tuli noi käännöshommat juuri kuin tilauksesta meille.