Käytiin tsekkaamassa Juvan Kennelkerhon koulutuskenttä, ja hittolainen, sehän oli melkeen hienompi kuin normaali kenttämme! Kyllä kelpaa kesän ajan treenailla tuolla. Toko- ja pk-esteet on ulkona saatavilla, agilityesteet ei. Se oliskin ollut jo vähän liian hyvä.

Otettiin ensin hyppyä, aluksi täysin kylmiltään kokeenomainen (toimi! jes!), sitten jokunen toisto niin, että palkka lensi takaa yli koiran ollessa hyppäämässä.

Maa-sivu-maa-vaihtoja. Oikein nappiin nämäkin, ei mitään edellisen kerran jumiongelmaa.

Liikkeestä seis. Eka kokeenomainen ilman mitään apuja, toimi, siis ei mennyt maahan, mahtavaa! Palatessani koiran vierelle se vaan sitten ennakoi perusasennon. Sitten tehtiin niin, että pysäytin koiran ja kiertelin sen ympärillä, menin kyykkyyn yms, ja namia virtasi suuhun kun piski pysyi liikkumatta. Välillä vapautus, uusi pysäytys ja häiriöt. Yritin ottaa vielä lopuksi koko liikkeen, ja nyt se sitten lakosi maahan. Oli vissiin sitä mieltä, että on jo seisty tarpeeksi, nyt sitä toista. :D Lopulta kunnon käsiavulla että sain jäämään seisomaan, ja siitä palkka.

Seuraamista. Alkuun pari lyhyttä suoraa. Vaihteeksi painaa ja edistää! Sitten pitkä kaavio (60-70 askelta yhteensä?) sisältäen käännöksiä ja yhden pysähdyksen. Kehuin parhaissa kohdissa äänellä ja pysähdyksessä sai namin, lopuksi lelu. Pari kertaa lopuksi tippu kontakti, niistä huomautus.

Liikkeestä maahan meno, jossa seuruu painoi niin että hoipertelin itse kuin humalassa, olan yli tarkistaessani oikein ripeä maahan meno. Poistuin ehkä jotain 30m päähän ja sieltä luoksetulo sivulle. Lähti ihanalla laukalla, joten vedin heti lelun esiin, hihkuin ku mielipuoli ja juoksin vielä koiraa karkuun.

Lopuksi vielä maa-sivu-maa-vaihtoja muutama. Oikein täpäkät sivulle nousut.

Koiran vire oli aivan erinomainen koko treenin ajan, kerrassaan mahtava fiilis!

****

Olin etukäteen tehnyt jäljen vanhentumaan matkan varrelle. Aikaa tuli 1,5h. Sammalmetsä, ei juuri muuta pohjakasvillisuutta. Olematon tuuli. Neljä filmipurkkia, eka oli ihan heti janan jälkeen vahvisteena, loput sitten 15-30 askeleen välein, eli kokonaispituus ei ollut kovinkaan suuri. Yksi 90 asteen kulma vasemmalle, muuten suoraa, puita toki luonnollisesti väistellen. Tarkoitus oli lähinnä korjata edellisen metsäjäljen totaalinen katastrofi ja saada koira ylipäänsä hoksaamaan että olemme jäljellä.

Lähetin koiran noin parin metrin päästä janalta. Ei etene suoraan, tää pitää joskus treenata erikseen kuntoon. Nappasi jäljen ja lähti oikeaan suuntaan, ja eka purkki löytyi juuri sopivasti heti. :) Välillä mentiin vähän korkealla nenällä ja mun mielestä jopa ilmavainun perusteella. Koska tuuli tosiaan oli liki olematon, ehkä sitä jälkeä olis pitänyt vanhettaa reilusti enemmän, että haju olisi ehtinyt haihtua ilmasta? No, loppuun kuitenkin päästiin hienosti, siellä vielä loppuleikit kangasfrisbeellä.