Jounilan "takametsään" kävin tallomassa jäljen. Reilu 500 askelta, janalta vasemmalle, 5 keppiä, nousu aluksi kalliolle, pari suoraa kulmaa, yksi 3/4 kierros ison kiven ympäri, polun ylitys, 30-40 askelta polkua pitkin ja sitten takas metsään, siinä kai ne tärkeimmät. Vanhentui vain himpun alle tunnin pimeänuhan takia ja koiran vauhti oli sen mukainen. Janalla nosti päättäväisesti väärään suuntaan ja pieni sähellys ennen kuin sain koiran käännettyä. Sitten mentiin eikä meinattu, koiran perässä sai ottaa välillä juoksuaskeliakin. Ilmaisi kepit kuitenkin tarkasti, polun ylityksellä tsekkasi eka olkua vähän ja meni sitten yli. Polkua pitkin jäljesti pienen tutkimisen jälkeen ihan jees, mutta minä kannustin välillä "hyvä, jälki, hyyyvä" ja koira lopulta sekosi siitä tullen kysymään, että mitä häh. Selvittiin me kuitenkin polkua vielä eteenpäin ja siitä takaisin metsään. Maastopohjan muutokset tai erityisesti just tollaset hiekkakohdat tuottaa sille selvästi hankaluuksia, joten niitä vois treenata enemmänkin.

Käytiin 5km lenkki pururadalla, eikä koiran koiraa tullut vastaan, just kun olin ajatellut kokeilla millä käskyllä mä hoidan BH-kokeen kaupunkiosuuden koiraohituksen. Kiitti vaan paikalliset avustanne. :P

Jounilan pihassa sitten halusin kokeilla BH:n himopitkää seuraamiskaaviota. Eka mallailin about miten mahdun tekemään sen tossa parkkiksella, ja sitten otin koiran remmissä mukaani. Leluriehumiset alkuun ja menoksi. Pysähdyin pari omaa pysähdystä (kai siinä jossain oli pysähdyskin? Ei muista) jossa sai namia, henkilöryhmä oli Jouni + kaksi autokatoksen tolppaa :D, se ihan jees. Lopuksi riekkumiset. Havainto: ohjaaja ajattelee eikö tää vttu lopu jo pian, koira ajattelee että jee mikäs tässä seuratessa. Ei sen vire laske, päin vastoin, mitä pitempi palkaton pätkä, sen enemmän se alkaa painaa... kerran nyppäsin remmistä kun koira vilkaisi Jounia, muuten tosi jees.

Sitten sama vapaana, oli tarkoitus ottaa vaan se pitkä haara ja palkata lelulla, mutta sieltä tuli just joku koiransa kanssa meidän suuntaan. Seuruutin omani sitten alamäkeen nurmikkoa pitkin eri suuntaan. Painoi niin että talloin sen varpaille -> kiljahti -> painoi yhtä pahasti tämän jälkeenkin. Ou fakin jee! Palkkasin välillä lelulla ja otettiin vielä vähän lisää. Lopuksi pari muutenvaan-istumista ja luoksetulon eteenistumista lähietäisyydeltä patukka apuna.