Hirvitti, mutta rohkeninpa ottaa yhden häiriökapulan sekaan. Yritin etukäteen miettiä, mitä teen, jos koira tuo väärän, enkä keksinyt oikeen mitään. Siispä päätin toivoa että niin ei käy. Laadukasta koirankoulutusta, eikö? :P Pitää miettiä joku plaani jatkon varalle, vaikka tarkoitus onkin toki edetä niin hitaasti että virhettä ei yksinkertaisesti pääse koskaan käymään, ja koira tietää aina mikä on homman nimi.

Eli risukasa ja siihen grillipihdeillä asetettu yksi häiriökapula, sekä oma, ehkä 10-15cm etäisyydellä häiriöpalikasta. Pitäis lukea sääntökirjaa, en tiedä kuinka lähekkäin ne on kokeessa. Koira kiersi niin, että sen nenä kulki väärän yli, mutta ottipa aivan epäröimättä oman. :) :) Mä luulen, että sillä on aika vahva mielikuva nimenomaan nenän käytöstä, koska se tunnaripalikkahan erottuu risukasasta erittäin selvästi ihan silmään. Ihmisen ainakin, koiran silmään ehkä sitten ei, en tiedä? Mutta nenällä se aina hakee eikä koskaan oo vaan poiminu sitä silmiensä varassa suoraan.

Kuvittelen jatkossa säilyttäväni risukasan ja tekeväni erilaisilla alustoilla. Ensin lisää häiriöpalikoita ja sitten pikku hiljaa risuja vähemmäs, kunnes mulla on pelkät palikat ja valmis liike. Wish me luck!