Ajomatkalla Pieksämäelle tien yli syöksynyt hirvi aiheutti liki löysät housuun. Olin koko aamun kerännyt painetta kotona, ja koepaikalle päästyäni tuntui että jalat hätinä kantaa. Kehät oli vähän myöhässä, ja ehdin käydä koiran kanssa parinkymmenen minsan kävelyllä. Oikeastaan sen jälkeen kaikki on sitten vähän epäselvää, olin niin stressaantunut että nyt kotona en muista enää kunnolla missä järkässä tein mitäkin. :D Siispä vaan liikkeet:

Kehääntulotarkastus: ai onko täällä joku tällanenkin?! Eihän siinä ongelmia ollut mutta ohjaaja ei pidä yllätyksistä. :P

Paikallaolo: koirakoita oli listalla 7kpl (-> kaksi makuuryhmää, kun säännöt sanoo että 3-6 on oltava kerralla, ja me oltiin vika osallistuja eli joka tapauksessa vikassa erässä), mutta yksi oli poissa, eikä sitä oltu vedetty yli listalta, niin tuli vähän yllärinä että jo kehään. Reunimmaisia oltiin siis silti. Kolme minsaa piilossa tuntui ikuisuudelta! Jossain vaiheessa yksi puolituttu ohjaaja kuiskasi, että katossa rapistelee lintuja, ja aattele jos tikka alkais just hakata ttttttrrrrrrr. Klassinen älä vaan naura -tilanne, ja mä olen surkea niissä = sain purra huuleen ihan tosissani että en nauranu ääneen. Piilosta tullessani mudi pönötti naama kohti piiloa levollisen mutta tarkan näköisenä. Tuomarilta kommentti "täydellinen", 10 (30p). Siihen on tyytyminen, epsäelväksi jää mahtoiko se vilkuilla yhtään sivuilleen.

Ennen yksilövuoroa olin taas ihan kujalla, enkä siihen mennessä ehtinyt päättää menenkö kehään koira remmissä, koira irti mutta ei-tiukan-käskyn-alla vai koiraa seurauttaen. Noutokapulan sentän muistin ottaa matkaan. Seurasin edellisen koirakon suoritusta mutta oma vuoro tuli silti yllättäen :P, ja lopulta menin koira irti mutta ilman oikeeta seuruukäskyä. Virhe.

Seuruu vapaana: hakasulun/E-kirjain ilman keskiviivaa -muotoinen kaavio, mennessä pitkällä suoralla pysähdys, takas tullessa juoksuosuus. Eka suora oli alun haahuilun jatkoa eli mudi oli aivan kujalla. Ekan pysähdyksen perussasento vähän "takana". Vasemmalle käännöksissä koira "pomppasi". Mun mielestä se käänty ne ihan jees eikä se seuruu hajonnut, eli kaipa se pompotti sit jotenkin muuten. 8½ (17p).

Maahanmeno: tuntu että jäi istumaan, mutta en tarkistanut olkani yli. Siellä se aivan oikein makasi. 10. "Täydellinen". (20p)

Luoksetulo: matka oli ihan jumalattoman pitkä, en mä oo koskaan treenannu noin pitkää. Ööö, lue ne säännöt vähä huolellisemmin etukäteen. Merkkinä valkea kukkapurkki ihan seinän vieressä, suorituskohdalla sivuttaisetäisyyttä siihen kolme-neljä metriä. Ja halli, koe siis hallissa, enkä oo koskaan treenannu tätä hallissa tai ylipäänsä kokeillu miten mun kovat mylväisyt kenties kaikuu... Mudi tuli tuhatta ja sataa ja tiesin jo sen lähdettyä että nyt kyllä ei tuu mitään. Mylväisin STOP! minkä uskalsin. Hidasti ja valui lopulta parin metrin päähän eteeni seisomaan häntää heiluttaen kovin iloisena, "moi mä tulin jo!". Sivulle siirtyi kanssa laukkaa vaikka matka oli lyhyt. 6, (18p), "ups :D". Tajusin vasta kotimatkalla että toinen mylväisy olis varmaan pysäyttänyt sen, kaksoiskäskystä menee vaan -2p... eikä me olla hei vissiin tehty tätä koskaan treeneissä käskytettynä. Treenaa huolella ennen koetta jne?

Seisominen: valmistelevalla osuudella painoi josta hienovaraisesti monotin sitä naamaan. Ilmeisesti tuomari ei huomannut. Seisoi mun mielestä ihan vinossa etujalat harottaen, mutta koska saatiin 10 "täydellinen" (20p) tästäkin, niin saatoin aivan hyvin olla niin kauhusta kankea että silmätkin näki omiaan.

Nouto: koira ilahtui "hei sulla on mun kapula! kiitti!" liikkurin ojentaessa kapulaa mulle niin että meinasi ottaa sen jo liikkurilta sitä päin kauniisti hypäten... onneksi ehdin estää tämän. Hamusi kapulaa vielä uudestaan mun oikeesta kädestä. Napakka sivu-käsky siirsi mudin asemiin, ja annoin vielä toisen ennen kuin sanoin olevani valmis. Haki laukalla ja palautti laukalla, seisoin itse hieman takakenossa ja naama kunnolla ylös etten vahingossakaan painosta koiraa. Tuntui ehkä hitusen väljältä, ja arvailin vaan mihin kohtaan ojennan kädet kun pyysin irti. Koira odotti palkkaa tästä, ihan meinasi jo nousta, mutta ei onneksi ehtinyt ja tuli kuuliaisesti sivulle. 10 (20p).

Kauko-ohjaus: hiekkaan piirrettiin viiva mihin koiran hännän tyvi piti asettaa. Mä meinasin alkaa hinkkaamaan alkuperusasentoa ihan huolella, mutta liikkuri sanoi parin siirron jälkeen että on se jo tarpeeks hyvä. Vaihdot mun silmiin maa-istu ok, istu-maa himpan hitaat. 10, "täydellistä tämäkin" (30p).

Estehyppy: pasmat meni sekaisin, kun tuomari ja liikkuri mietti madaltaako hyppyä puolikkaalla laudalla, joka oli alimmaisena usean kokonaisen laudan alla. Sanoin että mun puolesta ei tartte alkaa purkamaan, piski kyllä hyppää. Antoivat sitten olla niin. Tästä kaikesta kuitenkin ohjaaja levisi jo, eli just se mitä sitten etukäteen tiedostin ja ehdin jo unohtaa... jäin aika kauas hypystä, musta on hassua ku tosi moni menee melkeen kiinni siihen. Irtosi hyvin mutta mitä tekee hän, antaa istu-käskyn kun koira on tyyliin vielä ilmassa. Tiesin ettei se istu, mutta odotin silti hetken, kun koira oli laskeutunut ja kääntynyt (+ehtinyt siinä jo ottaa askeleen, kaksi?) mua päin. Toisella käskyllä istui, mutta nyt oli niin lähellä hyppyä, että paluuhyppyyn kolautti jalkansa esteeseen. 6 "muuten se olis ollut täydellinen" (12p).

Kok.vaik.: 10 (10p), "ei teille vaan voi muutakaan antaa ;)"

Yht. 177/200p, AVO1, sij. 3./6. (ykkösellä 178p, kakkosella sama 177p, sikäli kun sillä on hitonkaan väliä. Kakkoseksi tullut oli pumi, hyvä unkarilaiset!!).

Tuomari oli tuttuni, jonka tokokurssilla olen muinoin ollut. Se ei kyllä ainakaan vähentänyt jännitystä. Nyt sitten voittajan liikkeitä täysillä opiskelemaan ja joskus kevättalvella-keväällä alustavasti kokeeseen!